Oravasta on moneksi – vaikka keitoksi tai ilmastonmuuttajaksi
Kaksi kuivattua oravaa vaativa Oravakeitto-resepti on nostattanut sosiaalisessa mediassa epäuskoisen huvittuneita tuntemuksia. Oravat ovat keiton lisäksi vääntyneet moneen muuhunkin.
Pihapiirien pienet ystävämme herättävät meissä usein lämpimiä tunteita, paitsi silloin kun ne ovat lintulaudalla varkaissa – toisaalta ehkä vähän myös silloinkin.
Näillä ruokaansa piilottelevilla nököhampailla onkin ollut paikkansa ihmisten maailmassa useassa käänteessä.
Resepti pohjoiskarjalaiseen oravakeittoon levisi sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Moni luuli, että kyseessä oli vitsi, mutta jo vain, ennen vanhaan suomalaisissa omavaraistalouksissa kurret ovat toimineet appeena.
Oravat, erityisesti niiden nahat, ovat myös toimineet kaupanteon välineellä. Oravannahoilla on Suomessakin maksettu veroja.
Nahoista on tietenkin voitu valmistaa myös mitä upeimpia asusteita. Parhaimmillaan ihmiset ovat siis pukeutuneet kylmää, tässä tapauksessa lämpimään, käteiseen. Suuret päällystakit ovatkin olleet oman aikansa blingeimpiä vaatteita.
Yle kertoi myös napaseudun alueen kurrejen vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Arktisilla alueilla asuneet siiselit ovat kaivaneet ikiroutaiseen maastoon luolastoja, mylläten maata joka on näin alkanut lämpenemään. Maan lämpeneminen kiihtyy nyt ilmastonlämpenemisen myötä.
Ikiroutaiseen maaperään kerrostuneet kuolleet kasvit ja eläimet alkavat sulaa lämpenemisen myötä, vapauttaen hurjat määrät hiilidioksidia mukanaan. Siiseleiden jätökset vauhdittavat kompostoitumisilmiötä, vapauttaen ilmaan entistä enemmän hiilidioksidia – tavalla jota tutkijat eivät olleet osanneet ennakoida.
Yhtäkkiä tuo lintulaudalla keikkuva pörröhäntä herättää niin moni tunteita!
Kuva: Shutterstock
(Radio Nova, makuja.fi, Yle, Wikipedia)
