Virpomista ja mämmin syöntiä, mitä muuta pääsiäinen on?
Suomalaisilla on monia pääsiäiseen liittyviä perinteitä. Miksi pääsiäiskokkoa poltetaan ja mistä virpomisperinne on saanut alkunsa?
Pääsiäinen on jokavuotinen juhla, jota vietetään kaikissa perinteisissä kristillisissä kirkkokunnissa. Sitä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Pääsiäiseen liittyy erilaisia perinteitä, Radio Nova listasi niistä yleisimmät.
Pääsiäiskoristeet
Suomessa pääsiäiskoristukseen kuuluvat muun muassa koivunoksat ja pajunoksat pajunkissoineen. Pääsiäispöydän kukkana nähdään yleensä keltainen narsissi. Perinteisestä koristuksesta löytyvät myös maalatut munat, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä pääsiäispuput.
Pääsiäiskokko
Pohjanmaalla poltetaan edelleenkin pääsiäiskokkoja Lankalauantaisin. Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskottiin, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinöiden läpi vahingoittamaan ihmisiä.
Virpominen ja pääsiäisnoidat
Virvonta on kehitetty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.
1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden palkkioksi makeisia tai vähän rahaa.
Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta. Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiin pääsiäiskokkoja.
Pääsiäisruoat
Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa pääsiäinen oli luonteeltaan hartaan uskonnollinen juhla. Siihen ei liittynyt alkoholin käyttöä samassa määrin kuin muihin juhliin. Perinteisiä pääsiäisruokia olivat mämmi, munamaito, verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti ja uunijuusto.
Suomalaisten mielipiteitä jakava pääsiäisruoka mämmi, on kotoisin Lounais-Suomesta. Keskiajalla se oli pitkänperjantain paastoruokaa, jolloin uuneihin ei sytytetty tulta, vaan syötiin kylmiä ruokia. Vielä 1700-luvulla mämmiä syötiin ruisleivän päälle siveltynä.
Pasha ja kulitsa ovat ortodoksien pääsiäisaterian jälkiruokia, mutta ne ovat levinneet myös luterilaisiin pääsiäispöytiin.
Nykyään Alkon myynti kasvaa pääsiäisviikolla noin 628 000 litraa. Pääsiäinen kasvattaa litramääräisesti eniten punaviinien myyntiä, jonka myynti nousee pääsiäisviikolla 69 prosenttia. Pääsiäisviikolla myymälöissä käy noin 1 139 750 asiakasta, mikä on puolet enemmän kuin normaalina viikkona.
Kuvat: Shutterstock
(Radio Nova/ Wikipedia /Iltalehti)
