Suvivirsi raikuu jälleen Suomen kouluissa — muistatko nämä asiat kappaleesta?
Kaihoisa Suvivirsi on taatusti jokaiselle suomalaiselle tuttu kappale, mikä nostalgisoi koulujen päättymistä sekä alkavaa kesää. Harva kuitenkaan muistaa, että virsi on ollut käytössä Suomessa jo vuodesta 1701. Mitä muuta kappaleesta paljastuu?
Viime vuosina on tullut pyyntöjä poistaa Suvivirsi koulujen kevätjuhlista, missä kappaletta on yleisesti laulettu vuosikymmenten ajan. Asiaan otti lopulta kantaa Suomen perustuslakivaliokunta.Perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin.
Perustuslakivaliokunta ei katso, että sillä olisi tarvetta muuttaa vuonna 2002 linjaamaa kantaansa koulujen juhlista.
Lisää faktoja Suvivirrestä:
- Jo joutui armas aika eli Suvivirsi (ruots. Den blomstertid nu kommer) löytyy virsikirjasta numerolla 571.
- Alkuperäisessä Suvivirressä on 6 säkeistöä
- Virren säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Melodiaa pidetään yleisesti ruotsalaisena kansansävelmänä, joskin sitä on arveltu myös saksalaisperäiseksi.
- Virren kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa joka vuosi koulujen kevätjuhlissa.
- Virrestä on tehty myös ei-uskollinen versio nimeltään Suvilaulu
- Virren alkuperäiset sanat on otaksuttu kirjoittaneen Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: ”Israel Kolmodin (?) 1694”.
- Virren suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus jo vuonna 1700, ja se oli mukana jo vuoden 1701 virsikirjassa. Suomennosta on uudistettu vuosina 1867 ja 1937.
- Virren viidennen säkeistön kielikuvat, joissa Jeesusta verrataan Saaronin liljaan ja laulajan sielua Libanoniin, viittaavat Raamatun Laulujen lauluun.
- Kirkoissa suvivirsi lauletaan yleensä juhannuspäivän jumalanpalveluksessa. Virsi on yleinen myös kesän häätilaisuuksissa.
- Vuonna 2004 virsikirjan jumalanpalvelusliitteeseen otettiin suvivirren melodiaan tehty toinen sanoitus, joka alkaa sanoin: ”Se tuntee onnen syvän”. Sanat on kirjoittanut Pirjo Vahtola vuonna 2002, ja tekstiä on muokannut Niilo Rauhala vuonna 2003. Virsi on numeroltaan 822 ja kuuluu avioliiton solmimisen osastoon.
- Ruotsin nykyinen suvivirsi poikkeaa muutaman nuotin verran suomalaisesta. Erilainen melodia on ensimmäisen säkeen loppunuoteilla.
- Helsingin seurakunnat käänsivät Suvivirren Stadin slangiksi keväällä 2011.
SUVIVIRSI
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi
se vuosi vuodelta.
Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti,
myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes' kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.
Oi Jeesus Kristus jalo
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme
Ei vertaistasi sulle,
sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle
ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen
vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen
se saa kuin Libanon.
Maan, meren anna kantaa
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa
myös sielun sanassas,
ain armos sille paistaa,
niin on se autuas.
