Suomalaisten lasten uintitaidossa ei ole tapahtunut kehitystä
Uimataidon kehittymistä ei ole tapahtunut vuoden 2006 vastaavaan tutkimukseen verrattuna.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena opettajille ja oppilaille. Kysely lähetettiin 300 kouluun eri puolille Suomea. Siihen vastasi yhteensä 5295 kuudennen luokan oppilasta ja 268 opettajaa.
Lasten uimataidon kehitykseen vaikuttavat useat syyt. Edistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi lähellä sijaitseva uimahalli, käynnit uimahallissa kouluajan ulkopuolella sekä koulujen järjestämä uimaopetus, selviää tutkimuksesta.
- Lasten uimataito on selvästi heikompi niissä kouluissa, joissa uinninopetusta ei järjestetä lainkaan. Näissä kouluissa vain 60 prosentilla kuudesluokkalaisista on riittävä uimataito. Joka luokka-asteella uinninopetusta tarjoaa hieman yli puolet eli 57 % kouluista, kertoo tutkija Katja Rajala Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä.
Uimahallipaikkakunnilla 74 prosenttia kuudesluokkalaisista osaa uida. Kunnissa, joissa uimahallia ei ole, 66 prosenttia lapsista ilmoittaa täyttävänsä uimataidon pohjoismaisen määritelmän, eli osaavansa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Maaseutukunnissa kuudesluokkalaisten uimataito on heikompi kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaisissa kunnissa.
- Vain noin neljännes kuudesluokkalaisista käy uimassa koulun uinninopetuksen ohella useammin kuin kerran kuussa talvikaudella. Olemme erittäin huolestuneita siitä, miten lasten uimataito kehittyy tai edes pysyy yllä, mikäli uimaharjoittelu jää pariin kertaan vuodessa, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Pärla Salomaa.
(Radio Nova - SUH)