Oikeusministeri: Vankilapaot pitää selvittää
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson on pyytänyt selvityksen kesän avovankilapaoista.
Kuinka pitkään vankien tulisi istua vankilassa? Kenet saa päästää avovankeuteen ja millä perusteella? Nämä kysymykset ovat askarruttaneet suomalaisia kuluneen vuoden aikana. Tänä kesänä monen oikeustajua on koetellut se, että pelkästään heinäkuussa Suomen avovankiloista poistui luvatta jopa 15 vankia.
Ministeri pitää tärkeänä, että jokainen tapaus selvitetään, jonka jälkeen voidaan tehdä tarvittavia johtopäätöksiä.
- Tilanne on se, että meidän pitää tarkasti katsoa, että millä perusteella vangit passitetaan avovankilaan ja millä perusteella myönnetään sitten lomia ja olen pyytänyt myös näistä kesän tapahtumista selvityksiä, mitä jokaisessa yksittäisessä tapauksessa on tapahtunut, sanoo oikeusministeri Anna-Maija Henriksson.
Selvityksen laativasta rikosseuraamusvirastosta myönnetään, että heinäkuun pakoaalto oli poikkeuksellinen.
Pääjohtaja Esa Vesterbackan mukaan näyttää kuitenkin siltä, että koko vuoden osalta pakoluvut pysyvät viime vuosien tasolla. Vesterbacka ihmetteleekin avovankiloiden ympärille noussutta keskustelua.
- Mielikuva siitä, että avolaitostoiminta olisi jotenkin yhteiskunnan turvallisuutta vähentävä toiminto, niin tämä on täysin väärä käsitys. Avolaitostäytäntöönpano edesauttaa sitä, että vanki pystytään vapauttamaan hallitummin ja on todennäköisempää, ettei hän vapauduttuaan syyllisty uusiin rikoksiin.
Vangin pitäminen avovankilassa on yhteiskunnalle noin viidenneksen halvempaa kuin suljetussa vankilassa. Se ei olisi kuitenkaan ainut kustannus, jonka suljettujen laitosten suosiminen toisi. Henkilöstöä tulisi lisätä ja uusia vankiloita ottaa käyttöön. Yhden uuden vankipaikan perustaminen maksaisi Vesterbackan mukaan 200 000 euroa.
Kaiken kaikkiaan avovankilajärjestelmän purkaminen olisi täydellinen suunnanmuutos suomalaisessa vankeinhoitomentaliteetissä.
(Radio Nova, MTV3)
