Italialaisilla järvikammo - tässä syy!
Vaikka Italiassa on meren lisäksi monia kuuluisia järviä, esimerkiksi Gardajärvi ja Comojärvi, niin italialaiset eivät kuitenkaan ole pohjimmiltaan järvi-ihmisiä, ennemminkin päinvastoin.
Italialaisista monet on opetettu pienestä pitäen pelkäämään järvessä uimista. Järvien vaarallisuus perustuu italialaisten mukaan pääasiassa siihen, että järvessä olisi pohjavirtauksia jotka voivat viedä uimarin mukanaan syvyyksiin. Tässä väitteessä on itse asiassa perää. Esimerkiksi Italian suurimmassa järvessä eli Gardajärvessä on usein voimakkaita virtauksia, jotka voivat olla vedenalaisia tai yltää pintaan asti.
Mutta ottaen huomioon että suurin osa auringonottajista ei kuitenkaan lähde uimaan järven yli vaan he tyytyvät vain vähän kastautumaan rantavedessä, eivät syvyydessä vaanivat pyörteet varmaankaan voi olla kovin vakava uhka.
Yksi syy siihen etteivät italialaiset tykkää järvistä on se, että monissa järvissä ei ole tasaista hiekkapohjaa vaan pohja voi olla mutainen tai täynnä kaikenlaisia kasveja ja leviä. Varsinkin sameassa vedessä voi pelottaa myös se, ettei järvestä tiedä mitä pinnan alta löytyy.
Monet italialaiset pitävät kummallisena myös makeaa vettä, johon uppoaa paljon nopeammin kuin suolaveteen. Järvessä uiminen on siis raskaampaa kuin meressä uiminen. Lisäksi järvivesi on kuulema kylmempää kuin meressä.
Italiassa uskotaan myös että järvivesi on täynnä bakteereja ja loisia toisin kuin merivesi, joka tekee hyvää.
Yksi ihan todellinen syy pelätä järvessä uimista on se, että toisin kuin merenrannalla, järvien rannoilla ei useinkaan ole hengenpelastajia tai pelastuskalustoa hätätilanteiden varalta.
Todella yleinen uskomus on se, ettei syömisen jälkeen voi uida. Yhtäkkinen lämpötilan muutos voi kuulema johtaa vatsanväänteisiin, pahoinvointiin, pyörtymiseen tai kramppeihin. Syynä tähän on se, että kaikki veri menee ruoansulatukseen ja jos sitä tarvitaankin yhtäkkiä lämpötilan säätelyyn tai uimiseen, ruoansulatus lakkaa toimimasta. Vaara kasvaa jos vesi on kylmää.
Kyllähän Suomessakin usein sanotaan että täydellä mahalla ei pitäisi mennä saunaan tai uimaan, mutta Italiassa kyseessä on melkein fobia. Tuntuu kuin veteen ei voisi koskeakaan syömisen jälkeen. Ihmiset vakavissaan miettivät, kuinka kauan menee vaikkapa rannalla nautitun jäätelön sulattamiseen niin, että uiminen on taas turvallista.
Jokainen osaa kertoa kauhutarinan sukulaisestaan tai kaveristaan joka oli mennyt lounaan jälkeen uimaan ja melkein hukkunut. Monet suosittelevat, että syömisen jälkeen odotettaisiin kolme tuntia ennen veteen menoa.
Toisaalta tämäkin fobia on ihan perusteltu jos ajattelee sitä miten paljon italialaiset syövät.
Jenni Meronen,
Rooma
(Radio Nova)
