Maanteillä runsaasti routavaurioita - vaikein tilanne Lapissa
Halkeamia on nyt paljon, samoin reikiä ja vaurioita. Vilkasliikenteiset tiet ovat urautuneet nastarengaskauden aikana. Pahimmin urautuneille ja vaurioituneille teille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia siihen saakka, kun ne on saatu korjattua.
Osassa Suomea teiden reunoilla on paljon lunta. Sulamisvesi voi ajautua tielle ja pehmentää sorateiden pintaa tai muutoin aiheuttaa ongelmia liikenteelle. Vesi etsii helposti uuden kulkutien, kun kylmä tien runko pitää tierummut jäässä. Maanteillä on paljon yksityistieliittymiä, joiden rumpujen aukipitämisestä vastaa yksityistiekunta.
Tierakenteiden jäätyminen ja routa vaikuttavat vanhoihin teihin. Kun routa sulaa, saattaa tien rakenne tai sen pinta pehmentyä ja menettää kantavuuttaan. Kevään säiden eteneminen vaikuttaa kelirikon esiintymiseen. Orastavan kelirikon pitävät kurissa kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset. Suomen keskiosissa on eniten kelirikolle alttiita teitä, sillä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat otollisia kelirikon syntymiselle ja sorateitä on paljon.
Kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä kelirikkoisia kohtia oli maanteillä noin 1500 kilometrillä ja syksylläkin yli 400 kilometrillä, kun runsaat sateet pehmittivät teiden runkoja. Viime vuonna pohjaveden pinta oli pakkaskauden alkaessa normaalia korkeammalla koko maassa Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Pakkaskauden alettua teiden kelirikkoalttiit rungot jäätyivät nopeasti, eikä routa ehtinyt kerätä niihin vettä.
Suureen osaan maata ennustetaan normaalia kelirikkoa, itään ja Perämeren rannikolle ehkä jopa normaalia helpompaa. Pohjois-Lapissa sen sijaan kelirikon odotetaan muodostuvan tavanomaista vaikeammaksi. Kelirikolle alttiita teitä Lapissa on kuitenkin muuta maata vähemmän.
(Radio Nova, Liikennevirasto)