Kalle Aholan 1989-albumille haettiin tekoprosessin aikana inhimillisyyttä ja kasarisoundia
Albumin nimi alleviivaa tuotokselle haettua 80-luvun tunnelmaa ja äänimaailmaa. Vuonna 1989 perustettiin myös Don huonot ja samana vuonna Kalle Aholan musiikillinen ura sai alkunsa.
Levyn syntyminen ei ollut ihan yksinkertainen projekti, sillä ensiyrityksellä lähinnä löydettiin vasta idea albumin äänimaailmaan. Viime vuonna julkaistiin Simon Le Bon -single, joka ei 1989-albumille päätynyt, mutta johti uuden levyn tekoon omalla tavallaan.
Inspiraatiota haettiin 80-luvun musiikista ja äänimaailmasta, ja yhdessä tuottajan kanssa Ahola kävi läpi 80-luvun suosikkeja. Sitä kautta levylle löydettiin rohkeampia ratkaisuita.
- Levyllä on inhimillisyyttä ja lämpöä, vaikka se onkin konepainotteinen levy. Esimerkiksi laulusuorituksissa jos oli tosi hyvä fiilis, niin päätettiin jättää se raita, eikä yrittää hinkata sitä hajuttomaks ja mauttomaks. Että jos jotakin särähtää epävireisyys korvaan niin se on kannanotto joissain biiseissä. Nykyään, kun kuuntelee autotunetettua listapoppia, tulee semmonen fiilis että missä ne ihmiset on, missä se emootio on. Se on ikäänkuin siloiteltu pois, laulaja Kertoo.
Vaikka levyn teon aikoihin artistilla kertyi pyöreitä vuosia ikää, 1989-albumi ei kuvaa 40-kriisiä, vaan eniten toivoa ja sitä, että eletään aikoja, jolloin korviin kantautuu ikäviä uutisia, kaikenlaista sattuu, ihmiset on ahtaalla ja työpaikoista on epävarmuutta. Aholan mukaan levylle valittiin biisejä, jotka ovat musiikillisesti ja melodisesti vahvoja. Biisien kautta oltaisiin niin sanotusti perusasioiden äärellä, ja sen äärellä mitä hienoja asioita elämässä on jo olemassa, siksi levyltä löytyy monenlaista aina rakkauslauluista alkaen Ahola kertoo levystä.
Kalle Aholan uran kohokohta toistaiseksi on viimeisimmän levyn julkaisu.
- Jokaisen levyn kohdalla miettii että tuleeko seuraavaa ja siksi koskaan ei tahdo julkaista mitään puolivalmista.
Samuli uteli Don Huonojen uudelleen aktivointia Aholalta, ja esimerkiksi uusi painos, 20 vuotta sitten julkaistusta Verta, pornoo, propagandaa -albumista voisi ehkä olla mahdollinen - tai jokin muu pikku projekti, mutta luultavasti muunlaista aktiivisuuta ei Don huonojen suunnalta tulla kuulemaan.
Kuuntele koko haastattelu