Täällä asuvat tulevaisuuden tähdet: NoHo!
Tähtien jalanjälkiä voi ihastella Hollywoodissa ja oikeita tähtiä saattaa bongata Beverly Hillsissä, mutta missä asuvat tulevaisuuden tähdet? Los Angelesin kirjeenvaihtaja Tomi Hinkkanen kävi tutustumassa kaupungin kuumimpaan, nuorten näyttelijöiden ja muiden taiteilijoiden suosimaan kaupunginosaan, NoHoon.
NoHoon nuoria taiteilijoita houkuttaa hyvät joukkoliikenneyhteydet, kohtuuhintaiset asunnot ja vireä taide-elämä. NoHo sijaitsee North Hollywoodissa, 15 kilometriä Hollywoodista pohjoiseen San Fernandon Laaksossa. NoHon kukoistuksen siemenet kylvettiin yli 20 vuotta sitten. Se ei ollut sattumaa, vaan siihen tarvittiin kaupungin ja liike-elämän yhteisiä ponnisteluja. Ensin paikalle rakennettiin metro. Metroaseman ja viereisen bussiterminaalin ympärille alkoi kohota vuokra-asuintaloja. Niistä korkein on 14-kerroksinen NoHo 14, jossa on 180 asuntoa. Yksiö lähtee NoHossa alkaen 700:lla eurolla kuussa. Uudet asukkaat, joista puolet ovat syntyneet ulkomailla, toivat tullessaan tarpeen kaupoille ja ravintoloille. Todelliseksi taiteilijakaupunginosaksi Nohon kuitenkin tekevät sen parikymmentä pientä teatteria. Tekijät ovat nuoria ja vähän vanhempiakin näyttelijänalkuja, jotka tällä tavoin pitävät taitojaan terässä ja kentien toivovat tulevansa ”keksityiksi” näistä teatterituotannoista.
Vastaan tulee hattu- ja barettipäisiä, vintage-vaatteisiin pukeutuneita nuoria, aikuisia. Starbucks on täynnä näyttelijän näköisiä, hyvävartaloisia parikymppisiä kännykköineen ja läppäreineen. Täällä on myös kahvila nimeltä Eclectic Café. Eclectic tarkoittaa monenkirjavaa ja kuvaa hyvin NoHo:n katukuvaa. Täältä löytyy oikeastaan kaikki, mitä nuori näyttelijä tarvitsee. Intialaisravintola Salomista saisi vatsan täyteen 10 dollarilla. Latino-tarjoilija sisällä vetelee nokosia ennen illallisen alkamista. World Fitnessissä voisi harrastaa vaikka brasilialaista jiu-jitsua ja Haha-Caféssa fiilata stand-up –koomikon taitojaan open mike –iltoina. Vihreällä ristillä merkitystä District Collective -putiikista pöllähtää ilmoille tuttu tuoksu – siellä myydään marihuanaa – lääketarkoitukseen, tottahan toki. Ja mikäli kaipaa yöelämää, sitä riittää kadunvarsien pubeissa ja klubeissa.
Metroaseman edustalla kitaraa soitti ja lauloi hipiltä näyttävä keski-ikäinen Guy Towe. Hän käy täällä kerran viikossa esiintymässä. Inspiraatio tuli visiitistä Pariisin Montmartrelle. Miehen repertuaarista löytyy 80 klassikkokappaletta Love Me Tenderistä Rocketmaniin ja kolehdin voi jättää avoimeen kitarakoteloon.
Kolme nuortamiestä - Eric Michiganista, Steven Ohiosta ja täkäläinen Jose opiskelevat musiikkituotantoa uutuuttaan kiiltävässä Art Institute of Californiassa. Muusikot viihtyvät NoHon värikkäässä yöelämässä klubeissa soittamalla – Steven näppäilee kitaraa, Eric räppää ja säveltäjä-Jose tyytyy katselemaan vierestä. He saattavat vastaisuudessa myös työllistyä täällä, sillä NoHo on täynnä musiikkistudioita. Teini-ikäiset Jasmin, Stephanie ja Kevin käyvät lähipuistossa rullalautailemassa. Afroamerikkalainen Jay Turner pyöräilee ohi. Hänen keltaisessa paidassaan lukee ”safety ambassador”. Paikallisen liike-elämän palkkaama turvamies on partioinut NoHon kaduilla vuoden verran. Ja oma teatteriryhmämme kokoontuu pienessä Sherry-teatterissa Magnolia Boulevardilla. Siellä on amerikkalaisten lisäksi oppilaita Italiasta, Japanista, Libanonista, Ranskasta – niin ja Suomesta. NoHo:n energia on kansainvälistä ja käsin kosketeltavaa.
--
Tomi Hinkkanen
Journalist
Los Angeles
