Mötley Crüe lopettaa – tässä timanttisimmat Mötikkä-biisit, joita et ehkä vielä tunne!
Vuonna 1981 perustettu Mötley Crüe on yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä hard rock –yhtyeitä, jonka albumeita on maailmanlaajuisesti myyty yli 100 miljoonaa kappaletta. Heinäkuussa Pohjois-Amerikasta starttaavalla parin vuoden mittaisella jäähyväiskiertueella lämppärinä toimii kauhurockin kummisetä Alice Cooper, jonka jälkeen bändi on kertonut pistävänsä pillit pussiin lopullisesti.
Mötley Crüe on uransa aikana tahkonnut melkoisen liudan ikivihreitä rock-klassikoita, kuten Home Sweet Home, Dr. Feelgood, Girls Girls Girls ja Kickstart My Heart.
Katalogista löytyy kuitenkin myös melkoinen määrä biisejä, jotka eivät välttämättä asiaan vihkiytymättömälle ole aivan tuttuja. Tämän tiimoilta pikkupojasta asti yhtyettä diggaillut Radio Novan musiikkitoimittaja Samuli Väänänen listasi yhteen kronologisessa järjestyksessä timanttisimmat Mötikkä-biisit, jotka ovat saattaneet jäädä monilta kuulematta.
1. Piece Of Your Action (Too Fast For Love –albumilta, 1981)
Bändin debyyttilevy, 33 vuotta sitten julkaistu Too Fast For Love esitteli hiomattoman, mutta nälkäisen ja nuoren retkueen, joka jo tuossa vaiheessa teki parhaansa elääkseen perinteisen sex, drugs and rock and roll –mantran mukaan. Tätä viestiä bändi toitotti myös biiseissään, josta Piece Of Your Action on malliesimerkki.
2. Danger (Shout At The Devil –albumilta, 1983)
Kakkosalbumi Shout At The Devil esitteli konseptiaan hioneen ja suosiotaan huimaa tahtia kasvattavan yhtyeen, joka oli tajunnut, että yksi toimiva tapa lisähuomion saamiseen on flirttailu vanhan vihtahousun kanssa (vaikka muusikot kovasti painottivatkin, että albumin kantta koristavasta pentagrammista huolimatta satanismihöpinät olivat median keksimää jorinaa).
Yksi levyn hienoimmista hetkistä on päätösraita Danger, jonka olemassaolon bändikin tuntuu unohtaneen, kappaletta kun ei koskaan ole soitettu livenä.
3. Tonight (We Need A Lover) (Theatre of Pain –albumilta, 1985)
Mötley Crüe kasvatti 80-luvun alussa nopeasti suosiotaan ja yhtyeen menestyksen kanssa käsi kädessä kasvoi myös hiuslakan tuoksuisen glam metallin suosio.
Vuonna 1985 ilmestyneeseen Theatre of Pain –albumiin mennessä yhtyeen muusikot olivat ehtineet jo maistaa sukseen hedelmiä – hyvässä ja pahassa. Albumilla soittaa selkeästi pöhöttynyt ja tokkurainen kokoonpano, joka keskittyi jo enemmän bilettämiseen kuin musiikkiin. Silti mukaan on sattunut muutamia vallan toimivia biisejä, kuten Tonight (We Need A Lover).
4. Dancing On Glass (Girls Girls Girls –albumilta, 1987)
Neljänteen levyyn mennessä Mötiköiden sekoilut ja päihdeongelmat olivat äityneet niin pahaksi, että musiikki uhkasi jäädä pahasti kakkoseksi miesten keskityttyä kaikkeen muuhun kuin bänditoimintaan.
Bändipomo Nikki Sixx onkin jälkeenpäin ihmetellyt, kuinka hän ylipäätänsä sai huumeidenkäyttönsä lomassa kynäiltyä Girls Girls Girls –albumin nimibiisin ja Wildside-kappaleen, jotka yhtyeen onneksi muodostuivat isoiksi hiteiksi ja takasivat suosion jatkumisen. No kyllä mukana pari muutakin osumaa oli, niistä yksi oli dekadenttia elämäntapaa yllättävänkin osuvasti kuvaava Dancing On Glass.
5. Sticky Sweet (Dr. Feelgood –albumilta, 1989)
Jos Girls Girls Girls –albumin tiimoilta Mötikät olivat pahasti hukassa, vuonna 1989 julkaistulla Dr. Feelgood –levyllä kelkka oli kääntynyt täysin.
Raitistuneet muusikot nimittäin työstivät tuottaja Bob Rockin avustuksella pitkäsoiton, josta tuli yhtyeen eniten myyty studioalbumi – miljoonamyyntiin levyn siivittivät muun muassa levyn nimibiisi ja Kickstart My Heart –hitti, mutta mukaan mahtuu myös muita unohdetumpia lekoja, kuten Led Zeppelin –riffin avulla rullaava Sticky Sweet.
6. Power To The Music (Mötley Crüe –albumilta, 1994)
Dr. Feelgood –albumin suosion jälkeen bändin sisällä syntyneet ristiriidat äityivät niin pahaksi, että laulaja Vince Neil jätti yhtyeen rivit. Tilalle otettiin karheaäänisempi ja teknisesti taitavampi John Corabi ja musiikkityyliä ruuvattiin raskaammaksi, mutta loppupeleissä albumi oli kuitenkin melkoinen floppi.
Yhtyeen omaa nimeä kantava albumi on kuitenkin toimiva kokonaisuus ja ajan hammas on nakertanut sen tehoa yllättävän vähän. Albumin avausraita Power To The Music on hyvä esimerkki levyn saundista. Kannattaa muuten kiinnittää huomiota erityisesti Tommy Leen rumputyöskentelyyn.
7. Afraid (Generation Swine –albumilta, 1997)
Vince Neilin jätettyä bändin rivit Mötley Crüen suosio sukelsi niin alas, että muusikot näkivät parhaaksi antaa John Corabille kenkää ja ottaa nöyränä Neil takaisin porukkaan.
Alkuperäiskokoonpanon yhteen palaamisen tiimoilta yhtye teki epätasaisen Generation Swine –albumin, jota yhtye koristeli muun muassa vienoin industrial-maustein, enemmän tai vähemmän onnistuneesti.
Vaikka Afraid onkin albumin ensimmäinen sinkku, sitä voi pitää ylenkatsottuna Mötley Crüe –helmenä, sillä biisi ei suoranaisesti listoilla juhlinut, eikä kyseessä ole myöskään mikä live-settiin kuuluva vakionumero. Kaiken studiokikkailun alta paljastuu kuitenkin toimiva ja tarttuva rockbiisi.
8. Bitter Pill (Greatest Hits –albumilta, 1998)
Mötley Crüe julkaisi vuonna 1998 Greatest Hits –albumin, jolla mukana oli ennen julkaistujen biisien lisäksi myös muutama uusi kappale. Yksi näistä oli Bitter Pill, jota bändi itsekään ei ole juuri huomioinut, kappaletta kun ei ole soitettu kokoelmalevyä siivittävän kiertueen lisäksi keikoilla koskaan.
9.Punched In The Teeth By Love (New Tattoo –albumilta, 2000)
Mötley Crüe -muusikoiden keskinäiset riidat eivät koskaan ole olleet salaisuus ja ennen vuosituhannen vaihdetta tarpeeksensa hetkeksi sai rumpali Tommy Lee, jonka tilalle otettiin muun muassa Ozzy Osbournen bändissä aiemmin soittanut Randy Castillo.
Ilman Leetä tehty New Tattoo oli yritys palata perinteiseen hard rock –saundiin, mutta levyn kaupallinen menestys jäi vaisuksi. Punched In The Teeth By Love –kappale on kuitenkin mainio paluu klassiseen Mötley Crüe –jytään - biisi voisi löytyä hyvinkin yhtyeen alkupään levyiltä.
10. Just Another Psycho (Saints Of Los Angeles –albumilta, 2008)
Jos Mötley Crüen lopettamispäätös tosiaan pitää paikkansa, eikä yhtye tulevan kiertueen jälkeen intoudu julkaisemaan enää uutta albumia, bändin viimeiseksi studiolevyksi jää vuonna 2008 julkaistu Saints Of Los Angeles, joka keräsi ilmestyttyään hyvinkin positiivisia arvioita.
Albumilta löytyy kieltämättä lukuisia mainioita biisejä, joiden joukkoon Just Another Psycho lukeutuu.