Kuva: Anu Näreaho
Koiralta löytyi iljettävä kielimato ensimmäistä kertaa Suomessa - voi tarttua myös ihmiseen
Koira yskäisi lattialle litteän, kolmesenttisen matomaisen eliön. Omistaja vei löydöksen eläinlääkäriin ja lopulta paljastui, että kyseessä oli loinen, jota ei ennen ollut tavattu Suomessa.
Suomesta on löydetty ensimmäistä kertaa koiran Linguatula-kielimatotartunta. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan tartunta löytyi Espanjasta peräisin olevalla tuontikoiralla.
Linguatula on äyriäisiin kuuluva nenänielun loinen. Koira saa tartunnan, kun se syö infektoituneen naudan, lampaan tai muun kasvinsyöjäeläimen elimiä. Koiran välityksellä se voi tarttua myös ihmiseen.
– Koiran lattialle yskäisemän litteän, kolmisen senttimetriä pitkän loisen havaitsi omistaja. Koira oli tuotu Espanjasta Suomeen noin vuotta aiemmin, kertoo eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori Anu Näreaho Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Omistaja toimitti löydöksen eläinlääkärille, joka otti yhteyttä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan parasitologian laboratorioon. Siellä näytettä ja toimitettuja koiran ulostenäytteitä tutkittiin tarkemmin ja alustavaksi diagnoosiksi tuli Linguatula-tartunta. Itä-Suomen yliopistossa tehty DNA-tutkimus varmisti, että loinen kuului Linguatula serrata -lajiin.
Voi tarttua myös ihmiseen
Kielimato-nimestään huolimatta Linguatula serrata on äyriäinen. Sen pääisäntiä ovat koiraeläimet ja väli-isäntiä esimerkiksi märehtijät.
Jopa kahdeksansenttisiksi kasvavat loiset elävät pääisännissä nenänieluun kiinnittyneenä. Siellä ne tuottavat munia nenäeritteisiin ja ulosteisiin. Ympäristön kautta ne päätyvät väli-isäntänä toimiviin kasvinsyöjiin, kuten nautoihin ja lampaisiin.
Väli-isännässä loisen nuoruusmuodot asettuvat esimerkiksi maksaan, keuhkoihin ja imusolmukkeisiin. Ne voivat tartuttaa koiran, jos koira syö näitä kudoksia raakana.
Erityisesti Linguatula-tapauksia on Romaniassa. Sieltä tuotujen koirien tartuntoja on kuvattu eri maissa. Espanja ei ole tyypillisin esiintymisalue, mutta tartuntoja voi tapahtua missä tahansa, missä loisen elämänkierto on mahdollinen – tavallisimmin lampaan ja koiran välillä.
Koiran ulosteen ja eritteiden mukana leviävät munat voivat toimia tartuntalähteenä myös ihmiselle. Ihminen voi toimia sekä loisen pää- että väli-isäntänä, joskin tämä on Näreahon mukaan erittäin harvinaista.
Tapauksen koira oli ollut oireeton ennen loisen havaitsemista, eikä ulostenäytteissä todettu munia. Koira lääkittiin soveltuvalla loislääkkeellä.
– Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista, joista osa on riski myös ihmiselle. Kattava diagnostiikka ja loislääkitys ennen koiran tuontia sekä seuranta myös tuonnin jälkeen auttavat hallitsemaan riskejä. Kuvatussa tapauksessa omistaja toimi esimerkillisesti ja tartunta saatiin varmistettua ja hoidettua, Näreaho kiittelee.
Lue myös: Pippa Laukka menetti rakkaan lemmikkinsä - "Ahdisti niin, että henkeä salpasi"
Lue myös: Koiran kustannukset kohoavat helposti pilviin - "Pennun hinta on pieni raha isossa kuvassa"
Lähde: Helsingin yliopisto
