Kuva: Shutterstock
Kirja: Oletko sinäkin vain yksi Pavlovin koirista? Klassinen ehdollistuminen saa tunteet pintaan
Opi kuin eläin -teoksessa tartutaan ihmismielen muokkaamiseen eläintenkoulutuksen keinoin.
Kelloa soitetaan, jonka jälkeen tarjotaan ruokaa. Kello soi, ruokaa. Kello soi, jälleen ruokaa. Pian pelkästään kellon soittaminen saa aikaan kuolanerityksen.
Edellä kuvattu tapahtuma on kuuluisasta Pavlovin koirakokeesta, jolla ilmennetään ilmiötä, jota kuvataan klassiseksi ehdollistumiseksi.
Eläinten kouluttamisessa klassista ehdollistumista on hyödynnetty iät ja ajat. Nyt kuitenkin tutkija Jenni Spännäri, sekä toimittaja ja eläintenkouluttaja Tua Onnela tuovat eläimiin totutusti hyödynnetyt koulutuskeinot ihmisten koulutukseen. Tuuma-kustannuksen kustantamassa Opi kuin eläin! -teoksessa Spännäri ja Onnela käsittelevät laajasti oppimisen teoriaa, joka pätee niin eläimiin kuin ihmisiinkin.
Olemmehan mekin eläimiä, joten meihin pätevät samat oppimisen lainalaisuudet.
Klassinen ehdollistuminen
Klassisessa ehdollistumisessa on kyse siitä, että kahden asian välille syntyy mielleyhtymä. Aivan, kuten Pavlovin koirien kuolaneritys ja kellon soittaminen yhdistyivät toisiinsa.
Teoksessa kerrotaan tapauskertomus, jossa nainen kertoo, kuinka inhon tunne pientä arkista askaretta, tiskaamista, kohtaan syntyi.
Naisen kodissa oli nuoruudessa käytössä tiskivuorot, eli perheenjäsenet tiskasivat kertyneet tiskit kukin vuorollaan. Vuoroja ei kuitenkaan oltu suinkaan jaettu järjestykseen, vaan vanhemmat päättivät tiskausvuorossa olevan henkilön täysin mielivaltaisesti. Nainen kertookin kokeneensa, että erityisesti silloin, kun käytös oli ollut vanhempien mielestä huonoa, tiskivuoro määräytyi juuri hänelle. Tästä syntyi kokemus epäreiluudesta ja tiskaaminen tapahtuikin toistuvasti kiukkuisena. Ikävä tunne ja tiskaaminen yhdistyivät.
Ja epämiellyttävä tunne tiskaamista kohtaan säilyi.
Aikuisiällä parisuhteessa ollessaan nainen kertoo ikävän tunteen tiskaamista kohtaan purkautuneen puolisoon. Puoliso sai tuntea naisen kiukuttelua, joka saattaa kuulostaa hyvinkin epäloogiselta, mutta kyseessä oli klassisen ehdollistumisen aiheuttama tunnereaktio.
(kuva: Tuuma-kustannus)
Klassinen ehdollistuminen tapahtuu suurelta osin tiedostamatta. Sen avulla pystymme tunnistamaan esimerkiksi autosta kuuluvan äänen autoon, tai tiedämme sirkutuksen olevan peräisin linnusta.
Klassisen ehdollistumisen avulla osaamme myös välttää vaaraa tajuamattamme. Mikäli kuulemme auton kiihdyttävän yllättäen, hyppäämme tiensivuun sen enempää ajattelematta. Jos näemme linnun lentävän meitä kohti, osaamme kyyristyä ja suojata päätä.
Klassinen ehdollistuminen onkin hyvä ottaa huomioon erityisesti uusia asioita opetellessa, sillä kirjan mukaan todennäköisesti se tunne, joka on läsnä ensimmäistä kertaa uutta asiaa opeteltaessa, on hallitseva tunne myös jatkossa.
Voiko epätoivotusta ehdollistumisesta päästä eroon?
Kyllä voi. Ehdollistumisesta eroon pääseminen tapahtuu yksinkertaisesti siten, että asiat erotetaan toisistaan. Pavlovin koirat eivät kokeen edetessä enää saaneetkaan ruokaa kellon soidessa, joten hiljalleen myös kuolaneritys kelloärsykkeestä lakkasi. Tätä ilmiötä kutsutaan sammumiseksi.
Toisaalta klassiseen ehdollistumiseen voidaan vaikuttaa myös muuttamalla tunnetilaa toiseksi. Ehkäpä tiskaamisesta tulisi miellyttävää, jos saisi maistella suklaapalaa suussaan aina tiskiharjaa heilutellessa.
Miten aiemmin kuvatussa parisuhteessa tilanne ratkaistiin? Kiukunpuuskat loppuivat, kun puoliso otti tiskivuorot hoitaakseen. Lopulta perheeseen hankittiin tiskikone.
Opi kuin eläin on nyt julkaistu Tuuma Kustannuksen kautta.
Lue myös: Oletko jo kuullut viiden tunnin säännöstä? Lupaa tehdä kenestä tahansa menestyksekkään
Lue myös: Nukkuessaankin voi oppia uutta - lue, miten
