Kuva: Alviina Alametsä
Meppi Alviina Alametsä toivoo, ettei nuorten tarvitsisi pelätä tulevaisuutta: "Kriisit eivät ole ikuisia"
Poikkeusajat ovat rasittaneet monen jaksamista ja olleet erityisen iso kolaus nuorille.
Ukrainan sodan sytyttyä muu Eurooppa yhdisti rivinsä vauhdilla ja jonkinlainen yksimielisyys esimerkiksi Venäjään kohdistettavista pakotteista tuntui syntyvän lähestulkoon yhdessä yössä. Naapurissa oleva sota onkin kriisi, jollaista moni eurooppalainen ei ole kokenut vuosikymmeniin.
Haastattelun voit kuunnella alta tai Podplaysta.
Lainkaan vähättelemättä sodan hirveyksiä on myös tosiasia, että esimerkiksi ilmastokriisikin koituu yhä nykyistäkin useamman henkeä uhkaavaksi humanitaariseksi kriisiksi, jos sen hidastamiseksi ei toimita. Yksi Suomen europarlamentaarikoista, Alviina Alametsä, 29, kommentoi Voice.fi:n haastattelussa, että ilmastokriisiä pitäisi käsitellä samalla vakavuudella kuin muitakin turvallisuusuhkia. Silti ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehtävien päätösten suhteen Europarlamentissakaan ei yksimielisyyttä tunnu samalla tarmolla löytyvän.
- Pitäisi ehdottomasti löytää, ilmastokriisi on ihan yhtä vakava turvallisuuskriisi kuin mikä tahansa muukin, Alametsä summaa.
Alametsä kuitenkin uskoo kriisiaikojen myös yhdistävän EU-maita.
- Itse ajattelen, että totta kai kriisi on yhdistänyt EU:n ulkopolitiikkaa. Ollaan oltu monessa asiassa yhdessä rintamassa. Nyt on uudenlainen yhtenäisyyden aika, mutta samaan aikaan on aika paljon tekemistä vielä, Alametsä pohtii.
Alametsä mainitsee, että joidenkin EU:n jäsenmaiden, lähinnä Puolan ja Unkarin kanssa väännetään edelleen melko perustavanlaatuisista asioista kuten ihmisoikeuskysymyksistä. Mitä tahansa Alametsä ei olekaan valmis katsomaan läpi sormien vain yhtenäisyyden nimissä, mutta ilmastokriisin hän näkee asiana, jonka edessä maiden on vedettävä yhtä köyttä, vaikka muuten erimielisyydet olisivat syviäkin.
- Ilmastokriisi on kaikkien yhteinen haaste, koko planeetan elinkelpoisuuden haaste. Sen kanssa pitää tehdä yhteistyötä ihan jokaisen maan kanssa, Alametsä sanoo.
Eurooppalaisten jaksaminen on ollut koetuksella
Eurooppa on rämpinyt ensin pandemian läpi ja heti perään saanut vielä sodan varjon ylleen. On siis ilmiselvää, että viime vuodet eivät ole päästäneet erityisen helpolla. Alametsä on huolissaan erityisesti nuorista, jotka eivät pääse itse mukaan päätöksentekoon, mutta jotka joutuvat olemaan huolissaan aikuisten tekemistä päätöksistä. Ei ole siis ihme, että olemme saaneet lukea juuri nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen laskeneen poikkeusaikoina.
- Moni pelkää sotaa ja ilmastonmuutosta. On vakava paikka ja uskon, että EU:ssa pitäisi luoda nimenomaan ajatus, että selviämme tästä. Teemme kyllä parhaamme sen eteen monella tapaa, että kriisit saataisiin selätettyä ja ettei nuorten tarvitsisi pelätä ja olla ahdistuneita tilanteesta, kun aikuiset eivät tee riittävästi, Alametsä kuvailee.
Hän muistuttaa kuitenkin tärkeästä seikasta, joka voi tuoda lohtua. Kriisit ovat ihmisen luomia ja siten myös ratkaistavissa.
- Pitää luoda uskoa ja ajatella, että ehkä kriisit eivät kuitenkaan ole ikuisia. Kyllähän nämä kriisit ovat ihmisten luomia, sota on poliittinen päätös, se että ilmastonmuutos tulee, ja sitä ei ole torjuttu, on päätös. Liian myöhäistä ei koskaan ole, Alametsä lohduttaa.
Nuorille olisi enemmän tilaa myös päätöksenteossa
Alametsä myös mielellään näkisi nuoret aiempaa useammin osana päätöksentekoa. Hän kertoo, että esimerkiksi Europarlamentissakin edes alle 30-vuotiaita meppejä on vain alle kolme prosenttia.
- On ihan selvää, että nuoret eivät ole edustettuina demokraattisessa päätöksenteossa tällä hetkellä kuin miten nuoret ansaitsivat ja miten heidän pitäisi olla, Alametsä toteaa.
Nuorillekin luonteva tapa vaikuttaa on kansalaisaloite, jollaisen Alametsä itsekin on tehnyt. Alametsän Terapiatakuu-aloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja eteni siten eduskunnan käsittelyyn. Europarlamentin tasolla kansalaisaloite on kuitenkin turhankin mutkikas järjestelmä, eikä sitä voi pitää matalan kynnyksen tapana vaikuttaa.
- Täällä systeemi on ihan liian jähmeä, pitää kerätä järjetön määrä allekirjoituksia todella monesta eri maasta. Sääntöä pitäisi vähän madaltaa, jotta se oikeasti tulisi nuorille hyväksi työkaluksi, Alametsä pohtii.
Alametsä on kuitenkin ilahtunut, että Europarlamentissa suhtaudutaan myönteisesti esimerkiksi äänestysikärajan laskemiseen 16 vuoteen europarlamenttivaaleissa.
- Mielestäni tämä on todella tärkeä askel ja näin pitäisi toimia. Se, että nuoret pääsisivät äänestämään jo aikaisemmin, on yksi asia, jolla he voivat vaikuttaa asioihin, Alametsä perustelee.
Alviina Alametsä kertoo, että alle 30-vuotiaita meppejä on Euroopan parlamentissa vain alle kolme prosenttia. (kuva: Alviina Alametsä)
Eurooppa voisi olla esimerkkinä muille
Puhuttaessa esimerkiksi ilmastokriisin eteen tehtävistä toimista kuulee usein vähättelevän lausahduksen, että mitä väliä sillä on, mitä me täällä Euroopassa vähän puuhastelemme, kun suurimmat saastuttajat kuten Kiina ja Yhdysvallat tupruttelevat kuitenkin päästöjä menemään. Alametsä vastaa, että ilmastokriisi koskettaa meitä kaikkia, jolloin kaikkien tulisi myös tehdä osansa sen torjumiseksi.
- Täytyy muistaa, että ilmastokriisi ja luontokato eivät rajoitu jonkin valtion rajoihin, Alametsä tiivistää.
Hän jatkaa, että myös päästöjen syyt ylittävät usein valtioiden rajat. Alametsä kertoo, että maailman suurimpia päästöjen lähteitä ovat yllä mainitut Kiina ja Yhdysvallat, mutta kolmantena yllättäen lehmät. Suuri vaikutus on siis myös sillä, miten järjestämme elämämme ja ravintomme.
- Kyse on myös siitä, miten tuotamme ruokaa, miten elämme. Ne ovat asioita, jotka eivät sitoudu mihinkään valtioon yksinään, vaan tarvitaan koko maailmanlaajuisia toimenpiteitä, että mennään kestävämpään suuntaan, Alametsä kertoo.
Alametsä uskoo myös esimerkin voimaan. Sen sijaan, että Euroopan toimia vähäteltäisiin, voisi sen nähdä esimerkkinä. Alametsä sanoo myös, että on turha yrittää huudella muille maailman maille, miten tulisi toimia, jos ei itse aio tehdä mitään.
- Kaikki toiminta ruokkii toimintaa. Kaikki toiminta on todella tärkeää, koska sitä kautta luodaan paine, että nyt pitää tehdä. Mielestäni on todella tärkeää, että Euroopan unioni on eturintamassa siinä asiassa, Alametsä sanoo.
On myös syytä muistaa, että vaikka suurimpien saastuttajien kärkisijoja pitävät toiset, emme suinkaan ole asian suhteen synnittömiä. Euroopassa yksilön hiilijalanjälki on verrattaen hyvinkin suuri.
- Meillä kuitenkin keskimääräinen hiilijalanjälki on todella paljon suurempi kuin monissa globaalin etelän maissa, että meillä on ihan käytännössäkin tekemistä, Alametsä muistuttaa.
Lue myös: HS: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, onko Suomessa syytä pelätä? Presidentti Sauli Niinistö kommentoi
Lähteet: Mielenterveyspooli, Yle
Voice.fi, Podplay ja Radio Nova kuuluvat Bauer Mediaan.
