Kuva: Shutterstock
Suomalaisnuorten PISA-tulokset laskevat kuin lehmän häntä - suunta alaspäin kaikissa Pohjoismaissa
Suomen tulos on hyvin yhteneväinen muiden Pohjoismaiden tulosten kanssa.
Tänään julkistetut vuoden 2022 PISA-tutkimuksen tulokset eivät juurikaan tee kunniaa suomalaisten nuorten koulumenestykselle.
Vuoden 2022 tutkimuksessa painotettiin erityisesti matematiikan opintoja ja osaamista. Suomen tuloksista kävi Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan ilmi, että heikosti matematiikassa pärjäävien määrä Suomessa on kasvanut, kun taas huippuosaajien määrä laskenut. Samaa tahtia matemaattisten taitojen kanssa ovat Suomessa laskeneet myös luonnontieteiden osaaminen sekä lukutaito. Valoisa puoli on kuitenkin se, että muihin OECD-maihin verrattuna Suomen taso on edelleen keskimääräistä korkeammalla. Myös laskusuhdanne tuntuu vaivaavan muitakin jäsenmaita kuin Suomea. Vaikka Suomen tulos on ikävä, ei se ole esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna mitenkään poikkeuksellinen. Tulokset laskevat myös naapurissa.
Tulosten laskua voivat selittää monet asiat. Suhtautuminen kouluttautumiseen voi tulla jo kotoa asti, sillä kaikissa perheissä koulutukseen ei välttämättä kannusteta panostamaan. Lisäksi koulupanokseen vaikuttanee todennäköisesti sekin, miten monet asiat ja ärsykkeet nuorten keskittymistä ja ajankäyttöä nykypäivänä verottavat. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa opetusministeri Anna-Maja Henriksson nostaa esiin myös koronaviruspandemian ja etäkoulun aiheuttamat haasteet monille nuorille.
- Vaikka opetus pystyttiin korona-aikana pääosin järjestämään opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, on pitkittyneellä koronapandemialla väistämättä ollut vaikutuksia ikäluokan hyvinvointiin, tuen tarpeeseen ja opintomotivaatioon. Etäopetus oli haasteellista erityisesti tukea tarvitseville ja kielivähemmistöihin kuuluville oppilaille sekä niille oppilaille, joilla ei ollut saatavilla vanhempien tukea oppimiseen, Henriksson kuvailee.
Keinoja suunnan kääntämiseksi voisivat olla esimerkiksi peruskoulun pakollisten tuntien lisääminen ja ylipäätään lisäbudjetin suuntaaminen peruskoulutukseen. Näitä muun muassa hallitus tällä hetkellä kaavaileekin.
- Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Viikkotunneista kaksi lisätään äidinkieleen ja kirjallisuuteen vuosiluokille 1-2 ja yksi tunti matematiikkaan vuosiluokille 3-6. Näin vahvistetaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, Henriksson jatkaa.
Lue myös: Helsingin kaupunki irtisanoutuu lukiolaisten nöyryyttävästä perinteestä
Lue myös: Moni ammattiin valmistuva pohtii, kehtaako edes juhlia - "Jos ei ole valkolakkia, ei ole mitään"
