Kuva: Shutterstock
Yle: Tietotekniikka-alan päästöt ovat kasvava ongelma - kuluttuja ei voi välttämättä asialle mitään
Tietotekniikka-alan päästöt menevät jo lentoliikenteenkin päästöjen yli.
Ilmastonmuutos on saanut ihmiset tarkkailemaan kulutustaan, mutta oletko tullut ajatelleeksi, kuinka paljon videoiden tai suoratoistopalveluiden katselu aiheuttaa päästöjä? Vastaus saattaa yllättää perinpohjaisesti.
Videoiden katselu netissä on jatkuvassa kasvussa ja näin ollen myös siitä syntyvät hiilidioksidipäästöt. Viime syksyisen arvion mukaan maailmanlaajuisesti 58 prosenttia kaikesta netin dataliikenteestä tulee videoiden streamauksesta.
Lancasterin yliopisto tutki kymmennessä kotitaloudessa asuvaa 20 brittikoehenkilöä, joiden käytössä oli yhteensä 66 älylaitetta. Tutkimuksessa mukana ollut Mike Haxas kertoi Ylen haastattelussa arvionsa yhden HD-tasoisen kaksi tuntia kestävän Netflix-elokuvan energiankulutuksesta. Elokuva kulutti yhteensä 1,13 kWh eli noin 60 teekupillisen keittämisen verran, kuten Haxas asian ilmaisi The Times -lehden jutussa. Tämä tarkoittaa 300 grammaa hiilidioksipäästöjä, kun otetaan huomioon Britannian sähköntuotannosta syntyvien hiilidioksipäästöjen taso.
Nettivideoiden todellista ympäristön saastuttamista onkin vaikea arvioida, sillä siihen vaikuttaa koko ketju videon taustalla, kuten palvelimien, tietoverkkojen eri osien, reitittimien, modeemien, toistolaitteiden ja näyttöjen sähkönkulutus. Lisäksi todelliseen päästömäärään vaikuttaa, missä videoita pyörittävät palvelimet sijaitsevat. Suurin osa kulutuksesta ei näy kuluttajalle millään tavalla, joten ekologisia päätöksiä on vaikea tehdä.
Fakta on kuitenkin se, että netti syö kiihtyvällä tahdilla energiaa ja tuottaa näin ollen myös päästöjä. Yle haastatteli juttua varten Aalto-yliopiston tekniikan tohtori ja tutkija Kari Hiekkasta, jonka mukaan tietotekniikka-alalla netin energiankulutus on ollut tiedossa jo pitkään.
- Se on epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua. Ongelma on iso, mutta sen merkitystä ei ole vielä kunnolla tiedostettu, eivätkä alan toimijat ole itse sitä ensimmäisenä tuomassa esiin. Digitalisaation on ajateltu vähentävän hiilidioksidipäästöjä, kuten se monella alueella tekeekin. Kääntöpuolena on se, että palveluita on niin helppo käyttää, että niitä kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän, Hiekkanen sanoo.
Palveluiden helppo käyttäminen näkyy etenkin suomalaisten kulutuksessa ja sitä myötä myös hiilidioksipäästöluvuissa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on rajattomat mobiilidataliittymät. Kun Ruotsissa vuonna 2017 datan käyttö mobiililaajakaistaliittymää kohti oli 5,7 gigatavua kuukaudessa ja Saksassa 1,77, Suomessa vastaava luku oli 15,45.
Helpon kulutuksen lisäksi tietotekniikka-alan ja etenkin älypuhelinten kasvu lisää päästöjä. Kari Hiekkasen mukaan tietotekniikka-alan hiilidioksipäästöt ovat jo ylittäneet maailmanlaajuisesta lentoliikenteestä aiheutuvat päästölukemat. Arvioita on useita, mutta tällä hetkellä tietotekniikasta aiheutuu koko maailman hiilidioksipäästöistä noin 3-4 prosenttia, kun lentoliikenteen lukema on noin kaksi prosenttia.
Ongelma on se, ettei aiheesta juurikaan puhuta. Moni tietää, millaisia vaikutuksia lihansyönnillä, yksityisautoilulla tai lentämisellä on ilmastoon, mutta harva tietää, millaista tuhoa oman lempisarjan katselu teettää.
Lue myös: Haluatko vähentää omaa ilmastokuormaasi? 3 tehokasta ilmastotekoa kotona
Lue myös: Somehaasteella lisätään näkyvyyttä ympäristöongelmille - kuvat paljastavat järkyttävän totuuden
Juttua päivitetty klo 10:22: Juttuun oli tullut vahingossa maininta grammoista, vaikka kyseessä olivat kilot.
Juttua päivitetty 2.7. klo 10:15: Myöhemmin kävi ilmi, että Ylen artikkelissa oli väärää tietoa päästömääriin liittyen. Laskelman taustalla ollut arvio tiedonsiirron energiankulutuksesta on vanha, eikä se kuvaa luotettavasti nykyistä teknologiaa. Kävimme jutun uudelleen läpi ja muokkasimme Ylen artikkelin perusteella juttuun oikeat luvut.
Lähde: Yle
