Suomen kovin eurodance-tähti täyttää 50 vuotta: "Nykyään viisikymppinen ei ole enää ikäloppu!"
Marko Reijonen eli X Prophetsin lopettamisen jälkeen normaalia arkea vaatekauppiaana, eikä suunnitellut paluuta musiikkimaailmaan. Mutta kun hän ei itse pyrkinyt kohti viihdebisnestä, alkoi viihdebisnes houkutella häntä takaisin.
- Syksyllä 2007 Jaakonmaan Eeva soitti ja kertoi, että Vantaan Tulisuudelmaan suunniteltiin ysäriviikonloppua, missä lauantai esiintyjäksi oli tulossa E-Type ja perjantaiksi haluttaisiin minut, mutta ajattelin, että ei.
- Samoihin aikoihin Sini Virtanen (nyk. Koskenseppä) soitteli ja yritti houkutella minua YleX:lle Parasta ennen -ohjelman haastatteluun, Marko muistelee, mutta sanoi, että Waldo’s Peoplen hautaamiseen liittyvät negatiiviset tunteet nousivat kiinnostuksen takia taas pintaan.
- Tuli fiilis, että ei voisi mitään kuvottavampaa ajatusta olla.
Waldo’s People paluu olisi saattanut jäädä tapahtumatta pysyvästi, ellei Eeva Jaakonmaa olisi ollut niin sitkeä.
- Eevan kanssa olimme olleet 90-luvun HotHit-kiertueesta lähtien yhteyksissä. Eeva yritti vähän ajan päästä uudestaan, mutta ajattelin taas, että vaivaa tulisi liikaa, kun pitäisi bändikin etsiä ja treenata ja kaikkea.
- Eeva antoi minulle aina aikaa, ja palasi taas jonkin ajan kuluttua asiaan. Kolmannen tai neljännen yhteydenoton jälkeen taisin sanoa, että voin tulla esiintymään, mutta vain sillä ehdolla, että vanha bändini lähtee mukaan. Soitin kaikille ja ajattelin, että sillä tämä ajatus saadaan haudattua, mutta nehän olikin kaikki innoissaan.
Tulisuudelman ysäriviikonloppu järjetettiin tammikuussa 2008. Se oli huikea menestys. Paikka oli loppuunmyyty ja ulkona oli pitkät jonoto.
- Se meni ihan helkkarin hyvin. Yllätyin itsekin, kun huomasin keikan jälkeen miettiväni, että olipahan kivaa. Oli siistiä soittaa vanhojen jätkien kanssa ja helppoa, kun keikka oli Vantaalla, eikä kotiin ollut pitkää matkaa.
- Siitä jäi idea, että voisimme alkaakin tekemään keikkoja, mutta valikoida niin, että teemme vain tällaisia helppoja ja kivoja keikkoja. Ja pian sen jälkeen syttyi kipinä, että pitäisikö tehdä uusia biisejäkin.
Vuosituhannen vaihteen uupumuksen sammuttama liekki oli jälleen roihahtanut ja Waldo’s People -keulahahmo oli jälleen vauhdissa. Biisejä lähdettiin miettimään tutulla reseptillä.
- Sapluuna oli sama. Piti olle hyvä kertsi ja hyvä riffi.
Malliesimerkki tuosta kaavasta oli paluusingle Back Again.
- Se pärähti soimaan vappuna 2008. Siitä tuli järjetön leka, joka oli 4-5 viikkoa listaykkösenä kesällä, Waldo muistelee.
Tuona keväänä tapahtui myös toinen käänne, jolla oli kauaskantoisia seurauksia. Waldo katsoi tyttäriensä kanssa Suomen euroviisukarsintoja televisiosta. Se oli perinne, johon Marko oli tottunut jo omassa lapsuudessaan
- Olimme tehneet popcornia ja meillä oli kotona kisastudio. En kuitenkaan tykännyt yhdestäkään Suomen ehdokkaasta, joten kysyin tytöiltäni, että ”pitäisikö iskän menä tuonne näyttämään? Molemmat olivat heti, että ”Joo!!”.
- Sitten kun Back Againista tuli hitti, sanoin levy-yhtiölle, että nyt lähdetään viisuihin. Ne innostui heti, koska olivat kuulleet, että sinne halutaankin uutta ja karsinnoista on tulossa iso tapahtuma.
Tuosta hetkestä lähtien Euroviisut pyörivät koko ajan Markon mielessä.
- Yritettiin koota aihioita kilpailubiisiin, mutta sitä ei vain syntynyt. Kiersimme keikoilla ympäri Suomea ja oli tosi kivaa. Ajattelin, että kyllä se inspiraatio vielä jossain vaiheessa tulee.
Tuolloin euroviisuehdokkaita ei valittu karsintojen perusteella, vaan Yle kutsui 12 artistia kilpailuun. Aiempien meriittiensä perusteella Waldo’s People sai helposti kutsun mukaan.
Valitut artistit esiteltiin medialle syyskuussa.
- Tuon lehdistötilaisuuden lähestyessä alkoi iskeä se paniikki, että meillä ei jumalauta ollut vieläkään biisiä. Tai oli vain yksi ihan keskinkertainen biisi World Empire, mikä ei tuntunut oikealta. Tiesin, että jos sinulla on kertosäe, mikä ei lähde, niin sitä biisiä ei saa lähtemään millään muulla tempulla. Tuska oli suuri.
Lopulta lehdistötilaisuuden päivä koitti ja Waldo oli yhä samassa tyhjiössä.
- Muistan sen hetken, kun mentiin Ylen Isoon pajaan ja näin, ketä muista artisteja on tulossa kilpailuun. Siellä olivat muun muassa Jari Sillanpää, Tapani Kansa, Remu Aaltonen ja Kwan. Ahdisti todella paljon, ja sitten pitikin mennä median eteen itsevarmasti. Media alkoi heti kyselemään, millainen biisi minulta on tulossa, ja yritin vastailla jotain, vaikka en tienyt sitä vielä itsekään.
- Ajattelin mielessäni, että Siltsu pääsee euroviisuihin ihan juosten ja minä en pysty edes haastamaan, koska minulla ei edes ole biisiä. Mutta lehdistötilaisuudessa onnistuin pitämään pokkani ja vain hymyilemään.
Markon onneksi hänellä oli vielä aikaa kappaleen tekemiseen, sillä vaikka euroviisuehdokkaat julkistettiin syyskuussa, oli heidän kappaleensa tarkoitus julkaista vasta 3. joulukuuta.
- Viisukarsinnathan olivat vasta tammikuussa, mutta tuolloin kappaleet sai julkaista kuukautta aiemmin.
Biisintekoa yritettiin jatkaa heti lehdistötilaisuuden jälkeen, mutta pää oli tyhjä ideoista.
- Koko syksyn kiersimme Back Againinin suosion voimalla, mutta samalla luomisen tuska oli suuri.
Lopulta se hittibiisiin kaivattu punainen lanka löytyi.
- Muistan kerran, miten olin aamulla lähdössä keikkamatkalle ja hain miksaajan kyytiin Hyvinkäältä. Olin juuri saanut tuoreen demon Ruotsista ja ajattelin, että se voisi olla tosi hyvä biisi viisuihin. Laitoin sen soimaan ja katsoin miksaajan ekaa naamareaktiota, ja sieltä tuli taas ihan vastaava hymy kuin Nikolta yli 10 vuotta aiemmin.
- Demossa ei edes ollut mitään muuta kuin kertsimelodia, mutta miksaajakin piti sitä ihan killerinä. Sen jälkeen hyökkäsimme täysillä tuon biisin kimppuun ja saimme sen valmiiksi juuri ennen määräaikaa.
(artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla)
Jatka lukemista