Kuva: Eurovision.tv
Maltan euroviisukappale kertoo viisuissa vaietusta aiheesta
Voice.fi:n euroviisutoimittaja Iiro Myllymäki esittelee ja arvioi kaikki vuoden 2018 euroviisukappaleet.
Saarivaltio Malta osallistuu tämän vuoden Euroviisuihin Taboo-nimisellä kappaleella. Kappaleen esittäjä on 25-vuotias Christabelle Borg. Kyseessä oli neljäs kerta, kun nainen pyrki maansa euroviisuedustajaksi.
Taboon ovat kirjoittaneet itse Christabellen lisäksi Johnny Sanchez, Thomas G:son ja Muxu. Thomas G:sson on varsinainen Euroviisujen hittinikkari, sillä hänen kynästään on peräisin 13 euroviisuedustussävelmää aiemmilta vuosilta. Eri maiden euroviisukarsintoihin Thomas G:sson on kirjoittanut lähemmäs sata kappaletta. Mies on kirjoittanut kappaleita myös Suomen karsintoihin, ja esimerkiksi tänään julkaistu Saara Aallon Domino on hänen osin kirjoittamansa. Miehen tunnetuin kappale on Loreenin Euphoria, joka nousi vuonna 2012 sekä euroviisuvoittajaksi että valtavaksi kansainväliseksi hitiksi.
Taboon sanoitukset ovat Christabellelle henkilökohtaisesti tärkeät. Kappale kertoo mielenterveyden ongelmista ja niihin liittyvistä tabuista, jotka murtamalla voitaisiin välttyä paljolta häpeältä ja ongelmien luomalta stigmalta.
- Kappale on minulle hyvin henkilökohtainen. Viime vuosi ei ollut helppo minulle ja perheelleni. Kun koin sen itse, tajusin, mitä ihmiset joutuvat kestämään mielenterveyden ongelmien takia. Aihe on edelleen tabu, koska ihmiset eivät vieläkään puhu avoimesti mielenterveyteen liittyvistä ongelmista. Koin, että minun täytyy ottaa nämä ongelmat esiin levittääkseni tietoisuutta. Olen onnekas, että voin käyttää mediaa ja musiikkia alustana tämän viestin esilletuomisessa, Christabelle on sanonut Wiwibloggsin haastattelussa.
Mielenterveysongelmia ei ole ollut euroviisukappaleiden sanoituksissa tapana tuoda suoraan esille, vaan teema on verhottu kevyempiin sanoihin itsensä voittamisesta, esteiden raivaamisesta ja unelmiin uskomisesta vaikeina hetkinä.
Arvio:
Christabellen Taboo-esitys Maltan karsinnan finaalissa houkuttelee tekemään monia vertauksia menneiden vuosien euroviisuesityksiin. Naisen liikekieli on paikoin silkkaa Loreenia, ja screenille heijastetut esiintyjän ”ohjailemat” grafiikat tuovat mieleen Måns Zelmerlöwin Heroes-voittoesityksen vuodelta 2015. Itse lyriikoissakin on selviä yhtymäkohtia Heroesiin, jossa myös laulettiin mielen sisäisistä demoneista. Taboon sanoituksissa tosin valojen ja varjojen suhde kallistuu varjojen puolelle toisin kuin Heroesissa. Nyt ei olla oman elämän sankareita, vaan itkuisina ongelmien kanssa painivia ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan ole yksin paininsa kanssa. Jos Christabelle käyttää viisujen myötä saamaansa julkisuutta hyväkseen levittääkseen tietoisuutta ja ymmärrystä mielenterveyden häiriöistä, on kappaleen valinta edustajaksi jo sillä perusteltu.
Monin osin Taboo muistuttaa myös meidän ikioman Saara Aaltomme Monsters-kappaletta, joka mahdollisesti lähetetään Portugaliin kilpailemaan. Musiikillisesti kappaleet ovat samasta puusta veistettyjä, vaikka luojan kiitos Monstersissa ei ole dubstepahtavaa c-osaa, jonka voisi copy-pastettaa takaisin vuoteen 2012.
Monien vertailukohtien mieleen juolahtamisesta voi päätellä, että Taboo ei ole missään mielessä omalaatuinen kappale viisuympyröissä. Christabelle esittää kappaleen kuitenkin vakuuttavasti. Kaikesta huomaa, että kappaleen sanomalla on hänelle oikeasti väliä. Kyllä tätä euroviisubileissä tanssii, mutta viisuhuuman laannuttua tällä on yhtä paljon relevanssia kuin tabuaiheilla Päivi Räsäsen ruokapöydässä.
Lue aiemmat vuoden 2018 euroviisuesittelyt täältä.
Lue myös: Saara Aallon toinen UMK-kappale julki - kuuntele Domino
Lue myös: Saara Aallon pelko: "Pidetäänkö minua ärsyttävänä?"
Lähteet: Eurovision World, Wikipedia, Wiwibloggs
