Kuva: Fotolia
Parhaalle ystävälleni: "Haluaisin vain tietää, miksi et ollut enää ystäväni"
Avoin kirje -sarjassa ihmiset kirjoittavat avoimesti ja rohkeasti asioista, jotka ovat jääneet sanomatta tai kuulematta.
"Tapasimme ensimmäistä kertaa jo alle kouluikäisinä. Kun ala-aste alkoi, päädyimme samalla luokalle. Tykkäsin sinusta kovasti. Olit ystävällinen, hymyilit ja olit aina kauniisti pukeutunut. Kolmannella luokalla meistä tuli läheisiä ystävyksiä ja olisin aina vain halunnut olla kanssasi. Olimme erottamattomat ja aina vain kahdestaan. Meillä oli yhteisiä mielenkiinnonkohteita ja aina hauskaa yhdessä.
Yläasteella vaihdoimme koulua, mutta pääsimme onneksi samalle luokalle. Siellä saimme uusia ystäviä tai ainakin sinä sait. Tunsin sinusta välillä mustasukkaisuutta, mutta olimme silti vielä parhaat ystävykset. Sitten jotain tapahtui. Aloit vältellä minua, etkä enää jaksanutkaan lähteä mihinkään. Jos olit luvannut nähdä minua, peruit sen juuri ennen tapaamista. Aloit myös nähdä enemmän vain muita kavereita, mutta et enää minua.
Yhdeksännellä luokalla kaikki vain romahti. Et enää ollut minun kanssani olenkaan. Et edes tervehtinyt minua aamulla, kun tulin kouluun. Olin täysin ilmaa sinulle. Muutkaan luokkalaisemme eivät enää tervehtineet minua, eikä minua kutsuttu mihinkään mukaan.
Olin täysin yksin. Olit ollut ainut ystäväni. Muistan istuneeni yksin ruokalassa, kun en päässyt muiden kanssa samaan pöytään. Muistan itkeneeni monella välitunnilla, koska kukaan ei puhunut minulle.
Lopulta en enää tullutkaan kouluun. Olin vajonnut niin syvälle masennukseen, etten pystynyt syömään, nukkumaan tai pitämään huolta itsestäni. Itkin vain koko ajan. Lopulta yritin itsemurhaa ja jouduin psykiatriselle osastolle. Kävin sairaalakoulua ja sain peruskoulun kuitenkin suoritettua.
Vajosin koko ajan vain syvemmälle ja aloin käyttää huumeita. Käyttö oli päivittäistä ja salasin sen kaikilta. Elin normaalia arkea ja opiskelin ammattikoulussa. 19-vuotiaana olin käyttänyt huumeita kolme vuotta.
Olin todella pahassa kunnossa ja lopulta psyyke petti ja soitin vanhemmilleni, että he hakisivat minut luokseen. Lähdin katkaisuhoitoon ja aloin käsitellä asioita.
Nyt tästä kaikesta on jo aikaa ja olen palannut normaaliin elämään. Voin todella hyvin. Haluaisin vain tietää, miksi et ollut enää ystäväni.
-Paras ystäväsi
Lue myös: Sinulle rakkaani: "Elämäni vaikein ja viisain teko oli uskaltaa jättää sinut"
Lähetä meille avoin kirjeesi osoitteeseen rea.haverinen@bauermedia.fi. Voicen toimitus pidättää oikeuden muokata kirjeitä ja päättää itse niiden julkaisusta. Julkaistut kirjeet julkaistaan aina nimettöminä.
Lue lisää aiheesta avoin-kirje
Äidilleni: "Halusit muokata minusta sen täydellisen lapsen, joka en muuten ollut" Sinulle, joka korjasit minut: Kun saimme kuulla sinulla olevan vain vuosi elinaikaa, aloimme elää Rakkaalle entiselle kumppanilleni: "Tässäkö on kiitos kaikista uhrauksista, joita vuoksesi tein?" Katso kaikki
