Kuva: Shutterstock
Voiko huonoa työmuistia treenata? Asiantuntija kertoo, mitkä muistimyytit ovat totta ja mitkä tarua
Työmuistin rajallisuus pitää vain hyväksyä.
Menet huoneeseen ja heti sinne päästyäsi unohdat, mitä olet tullut tekemään. Tai eteisessä muistutat itseäsi ottamaan roskapussin mukaan, mutta jo kengännauhoja solmiessa asia unohtuu ja ehdit kolauttaa ulko-oven perässäsi kiinni - roskapussi edelleen eteisen lattialla. Esimerkkitilanteet kuulostavat monelle varmasti raivostuttavankin tutuilta.
Voit kuunnella koko haastattelun alta tai Podplaysta.
Työmuisti on juuri se muistin osa, jota tarvitsemme arkisissa asioissa, tiedon käsittelyssä ja asioita tehdessä. Jos luulet työmuistisi olevan heikko, olet todennäköisesti ihan oikeassa, mutta syytä huoleen ei silti ole. Muistiin perehtynyt psykologian tohtori Virpi Kalakoski kertoo Voice.fi:n haastattelussa, että meillä kaikilla työmuisti on lähtökohtaisesti kehno, koska se on hyvin rajallinen. Unohdukset selittyvät siis sillä, että työmuistin kapasiteetti yksinkertaisesti ylittyy helposti.
- Hyvin vähän mahtuu kerrallaan ajatuksen piiriin asioita. Mieli voi harhailla moniin asioihin, mitä ympärillä on kiinnostuksen kohteena tai juolahtaa mieleen. Silloin ne muut asiat väistyvät sieltä työmuistista. Tämä on ihan tavallista, Kalakoski lohduttaa.
Kalakoski kertoo kohdanneensa työssään lukuisia tapauksia, jossa ihminen on erityisen huolissaan työmuististaan ja uskoo olevansa ainoa ihminen, joka kehnosta muistista kärsii. Kalakoski kuitenkin oikaisee, että samalla tavalla kun ihmislajille on kehittynyt vain kaksi jalkaa ja kaksi kättä, on työmuistikin kehittynyt rajalliseksi.
- Muistisi toimii normaalisti, jos tällä tavalla arkisesti unohdat. Samalla tavalla on itsestäänselvää, että ihmislajilla on korkeintaan kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Olemme tottuneet siihen ja oppineet toimimaan asian kanssa. Samalla tavalla meidän pitäisi oppia toimimaan sen kanssa, että työmuistissa on rajoituksia, Kalakoski havainnollistaa.
Voiko muistia treenata kuten kättä tai jalkaa?
Vaikka työmuistin rajallisuus on siis tosiasia, saattaa silti mieli hiipiä pohtimaan, voisiko sitä kuitenkin jotenkin tehostaa. Voisiko muistia lähteä treenaamaan samoin kuin kättä tai jalkaa? Kalakoski kertoo, että aiheesta on tehty jopa satoja tutkimuksia, mutta ne ovat yksimielisiä siitä, että työmuistia vaativia tehtäviä tekemällä muisti ei jumppaudu vetreämmäksi tai tehokkaammaksi. Sen sijaan Kalakoski pitää oleellisena sitä, että muistiaan voi opetella käyttämään paremmin.
- Ei kannata käyttää aikaa siihen, että treenataan ja harjoitellaan jotakin yksittäistä asiaa. Miten me kokonaisvaltaisesti käytämme työmuistia, sitä voimme harjoitella. Ydin on siinä, miten suojelemme työmuistia ylitäyttymiseltä puuttumalla siihen, mitä tilanteessa on läsnä. Voidaan myös miettiä keinoja, miten siinä työmuistissa voi tehokkaasti työstää asioita.
Psykologian tohtori Virpi Kalakoski. (kuva: Juha Tuomi)
Kalakoski näkeekin tärkeimpänä, että sisäistää ja hyväksyy työmuistin rajallisuuden, eikä vaadi itseltään tai kanssaeläjiltään jonkinlaista yli-ihmisyyttä. Vaikka yksilöllisiäkin eroja on, mahtuu työmuistiin tavallisesti vain kolmesta neljään asiaa kerrallaan. Kalakosken mielestä työmuistille suurin ongelma onkin nykyihmisen kiire ja monitekeminen eli puhekielessä multitasking. Kun jättää monen asian yhtäaikaisen säätämisen, voi yllättyä siitä, miten tehokkaalta työmuisti alkaakin järkevämmissä olosuhteissa tuntua.
- Kannattaa ensin sisäistää se, että työmuisti on rajallinen. Suostutaan siihen, että yksi asia kerrallaan. Sillä tavalla ihminen on tosi tehokas. Se on myös ihmiskunnan älyllisen menestyksen salaisuus, että meillä on työmuisti, jossa voidaan keskittyneesti tehdä asioita, Kalakoski neuvoo.
Elintavoilla voi olla vaikutusta
Vaikka varsinaisesta muistin treenaamisesta ei hyötyä olekaan, voivat Kalakosken mukaan elintavat silti vaikuttaa. Mitään ihmepilleriä ei kuitenkaan ole keksitty, eikä kaikkiin vippaskonsteihin kannata suoralta kädeltä uskoa.
- Kyllä meille hirveästi yritetään myydä kaikenlaista sillä ajatuksella, että meillä on tämä epätoivo, että muisti pätkii. Ihan perusterveelliset elintavat, hyvä ravinto, riittävä uni ja liikkuminen ylläpitävät aivojen terveyttä ja toimintakykyä. Millään yksittäisellä pillerillä tai mustikalla ei saa työmuistia hyvin toimimaan, Kalakoski summaa.
Ainakin stressi ja univaje kuitenkin tiedetysti tekevät hallaa monen muun asian lisäksi myös muistille ja keskittymiselle. Stressi puolestaan rajaa tarkkaivaisuuden usein kapeammalle alalle, jolloin tärkeää informaatiota voi helposti suhahtaa ohi.
- Univajetta joskus verrataan pienen humalatilaan. Se voi liittyä siihen, että ei pystytä ihan hallitsemaan, mitä kaikkea sinne työmuistiin tulee, kun on univajetta. Tarkkaavaisuus, joka vähän kuin portsarina siinä työmuistin ovella toimii, päästää kaikenlaisia asioita työmuistiin, Kalakoski kuvailee.
Podplaysta voit kuunnella koko haastattelun, jossa Kalakoski kertoo myös muun muassa, missä vaiheessa muistin pätkimisestä on syytä huolestua.
Lue myös: Valo ei piristä kaikkia - professori kertoo, miksi osa väsyy ja ahdistuu kaamoksen sijaan keväällä
