Aivokasvain voi oireilla monin tavoin - yksi oire toistuu joka kolmannella aivokasvainpotilaista
Aivokasvain on kallon sisällä sijaitseva kasvain, joka voi olla lähtöisin joko aivokudoksesta tai aivokalvoista.
Aivokasvain voi olla joko hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen, mutta myös hyvälaatuiset aivokasvaimet voivat olla vaarallisia painaessaan tärkeitä aivokudoksia. Pahanlaatuiset kasvaimet luokitellaan yhdestä neljään, jossa nelonen on pahalaatuisin.
Aivokasvainten syyt ovat Potilaan Lääkärilehden mukaan pääosin tuntemattomia. Niiden syntyyn ei voi vaikuttaa omilla elämäntavoilla ja perinnöllisyys liittyy mahdollisesti noin viiteen prosenttiin aivokasvaimista.
Aivokasvaimella ei ole spesifistä oirekuvaa
Aivokasvaimen oireet voivat joskus mennä tavallisempien vaivojen piikkiin. Tyypillistä oiretta ei voi nimetä, vaan oireet riippuvat aivokasvaimen koosta, sijainnista ja kasvunopeudesta. Hyvälaatuinen aivokasvain voi olla oireeton jopa vuosia.
Aikuisten yleisimmäksi aivokasvaimen oireeksi voidaan kuitenkin nimetä epileptinen kohtaus. Niitä esiintyy joka kolmannella aivokasvainpotilaista. Kohtaus voi ilmetä esimerkiksi käden tai jalan kouristeluna, kieleen puremisena tai lyhyenä poissaolokohtauksena.
Ensimmäisinä oireina voi myös esiintyä käytöksen muutosta, väsymystä, aloitekyvyttömyyttä ja hidastumista.
Pelkkä päänsärky ilman muita oireita kuitenkaan harvoin johtuu aivokasvaimesta. Lasten kohdalla päänsärky taas voi olla kasvaimen ensioire. Kohonnut aivopaine aiheuttaa aamusin ennen ylösnousua päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua.
Myös näkökenttäpuutokset, kaksoiskuvat, huimaus, kuulon huonontuminen ja puheen häiriöt voivat viitata aivokasvaimeen, jolloin on hakeuduttava lääkäriin mahdollisimman pian.
Lue myös: Tuore tutkimus paljastaa yllättävän yhteyden atooppisen ihottuman ja liitännäissairauksien välillä
Lue myös: Suomessa lääkkeet selvästi Ruotsia kalliimpia, kertoo selvitys: Etenkin särkylääkkeissä iso ero
Lue myös: Käykö tavallinen soijakastike keliaakikolle, vaikka se sisältää vehnää? Keliakialiitto vastaa
Lähde: Potilaan Lääkärilehti