Satu Taiveaho kaatuneesta adoptioprosessista: 'Ilman sitä elämässäni ei olisi näitä ihania lapsia'
Kansanedustajana tutuksi tulleen Satu Taiveahon, 42, elämässä on sattunut ja tapahtunut viime vuosina paljon. Nainen saapui äitienpäivän kunniaksi kertomaan kuulumisiaan Radio Novan Sunnuntaibrunssi-ohjelmaan Esko Eerikäisen vieraana. Äitiys on asia, joka on ollut naisen mielessä vuosikaudet.
- Fiilis on tällä hetkellä erittäin hyvä. Kaikki on hyvin elämässä, Taiveaho kertoo.
Nykyisin nainen on uudessa seurustelusuhteessa. Mies ei ole julkisuudessa.
- Työnsä kautta paikallisissa medioissa. Hänelle se on uusi asia. Olemme seurusteluvaiheessa. Tässä vaiheessa emme ole ottaneet isompia steppejä, Taiveaho kertoo.
Äitienpäivänä lapset, äitiys ja myös lapsettomuus ovat tärkeitä aiheita.
- Minun ei ole vaikeaa puhua lapsettomuudesta, koska lapsettomuushistoria on niin pitkä. Olen toivonut lasta vuodesta -95. Lapsettomuus koskee todella monia, joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa pariskuntaa, hän sanoo.
"Märkä rätti vasten kasvoja"
Taiveaho haki silloisen miehensä, kansanedustaja Antti Kaikkosen, 45, kanssa adoptiolasta. Adoptioprosessi kaatui vaalivilppi-rikosepäilyihin, josta Kaikkosta syytettiin. Monet ulkopuolisetkin olivat järkyttyneitä siitä, että työasia sekoitettiin henkilökohtaisen elämän arkaluontoiseen asemaan.
- Se oli tosi iso suru. On se sitä edelleen, enkä ikinä tule hyväksymään sitä ratkaisua sydämessäni. Ihmisten mukana eläminen oli kuitenkin mahtavaa. En vastannut siinä tilanteessa kuin muutamille viestiä laittaneille, mutta minulla on printattuna isoja kasoja ihmisten viestejä, nainen kertoo nyt.
- Se antoi paljon voimaa. Ehkä jos se olisi silloin edennyt, elämässäni ei olisi nyt näitä ihania lapsia, joita nyt on. Se on kääntynyt hiljalleen näin päin. Täydellistä luovuttamisen tunnetta ei tullut koskaan lapsiasian suhteen.
Kaikkonen ja Taiveaho olivat ensimmäisenä adoptiojonossa.
- Jotenkin olisi toivonut, että olisi varoitettu aiemmin. Mieli ja sielu rakentui siihen, että se lapsi oli oikeasti tulossa. Lastenhuoneeseen oli hankittu pienimuotoisesti tavaroita. Märkä rätti tuli päin kasvoja, se oli todella surullinen juttu. Meillä alkoi jo ikä tulla vastaan. Jos olisimme odottaneet karenssivaiheen eli viisi vuotta, Antin ja minun ikä olisi ollut lähellä adoptiovanhemman yläikärajaa, Taiveaho huomauttaa.
Asiaa käsiteltiin toki paljon myös kotona.
- Se koetteli suhdettamme eittämättä. Jouduin valitsemaan lapsen tai Antin. Jos olisin ollut yksinhakija, olisin sen lapsen jollain aikataululla saanut. Se ei liittynyt minuun mitenkään. Jouduin punnitsemaan, onko se lapsi vai ihmissuhde. Käännyimme yhteiselle puolelle ja olimme yhdessä tätä vääryyttä vastaan. Hetkeksi tuli epäluottamus oikeusvaltioon, Taiveaho huokaisee.
Kuuntele, kuinka Taiveahosta tuli kuitenkin äiti, vaikka hän ei olisi uskonut. Koko jakson löydät Radioplaysta.
Lue myös: Kotiliesi: Satu Taiveaho sijaisvanhemmuudesta: "En halua antaa ruusuista kuvaa"