Mokoman Marko Annala avoimena: Masennukseni ei ollut onnellisuudesta kiinni
Mokoman vokalisti Marko Annala (kuvassa keskellä) kertoi Radio Novan Samuli Väänäselle olleensa samaan aikaan sekä onnellinen että masentunut. Mies sanoo myös ymmärtävänsä niitä, jotka eivät ymmärrä, miten menestynyt metallimuusikko voisi edes olla masentunut.
Suomenkielinen metalliyhtye Mokoma on saavuttanut hyviä listasijoituksia ja sen tuntevat tänä päivä vähintään nimeltä muutkin kuin raskaan musiikin ystävät. 1990-luvulla perustettu yhtye julkaisee järjestyksessään jo kymmenennen albuminsa 6. helmikuuta.
Uusi Elävien kirjoihin syntyi kovin erilaisissa tunnelmissa kuin edellinen albumi 180 astetta. Annala on puhunut avoimesti julkisuudessa pari vuotta sitten puhjenneesta masennuksestaan, johon vajosi silloin, kun kaikki oli näennäisesti (ja paperillakin) hyvin.
– Se herätti tosi paljon keskustelua meidän fanienkin keskuudessa, varsinkin kun kerroin työuupumuksesta. Siihen reagoitiin niin, että voiko musiikin tekeminenkin ahdistaa? Ja se tuntuu minustakin ihan oikeutetulta kysymykseltä. Miehän oon tosi kiitollinen, että mie saan tehdä tällaista duunia, sanoo Annala, kahden lapsen isä ja aviomies.
– Kun huomasin vuoden 2012 toukokuussa, että alkaa olla hankalaa itsensä kanssa, niin mie ihan järjellä mietin sitä, että miulla on mahtavat lapset, mahtava vaimo, mahtava työ ja kaikki hyvin. Miks miulla silti on näin huono olo?
Masentunutta ihmistä ei saa piristymään osoittamalla tämän elämästä hyviä asioita, toteaa Annala.
– Kun se ei ole masennuksen luonne, että siinä olisi ihmisellä itsellään mitään mahdollisuuksia järkeilemällä kääntää sitä kelkkaa. Vaikka kuinka järkeilemällä toteaa, että kaikki on hyvin, keho kertoo jotain muuta.
Masennus ei syrji
Annala toivoo oman avoimuutensa vaikeassa aiheessa rohkaisemaan muita myöntämään itselle ja läheisille, että kaikki ei ole kunnossa. Mielenterveysongelmia ei pitäisi hävetä.
– Kaikkihan kyllä uskaltavat kitistä siitä, että jalka on poikki. Senhän näkeekin tietysti kilometrin päähän, mutta kyllähän senkin näkee, jos ihmisellä on leuka maassa. Kyllähän ihmisen masennuksen huomaa, mutta silti ihmiset haluaa piilotella sitä.
Masennus on myös hyvin demokraattinen, sanoo muusikko.
– Masennus on tauti, joka voi tappaa. Se on tauti, joka voi iskeä keneen tahansa, riippumatta sosiaalisesta kerroksesta, työstä tai muusta. Sitä ei kannata eikä saakaan väheksyä. Väheksyminen tekee ongelmasta vielä suuremman. Jos itse ei hyväksy sitä, että ei ole kunnossa ja yrittää piilottaa sitä itseltään ja varsinkin muilta, ei sitä apuakaan saa.
Uuden, raastavia lauluosuuksia sisältävän uutuusalbumin tarinoita ei kuitenkaan voi lukea sanoittaja Marko Annalan omaelämänkertana.
– Mie tein tolle levylle 11 eri kertojaminää. Ihan yhtätoista hulluuden muotoa en sentään kokenut tuon kahden vuoden sisällä. Siellä on mukana sellaistakin hulluutta, joka ei ollut mulle itselleni tuttua, mutta kaikkiin sain siirrettyä joitain tunteita siitä kahden vuoden taistelusta, joka miulla oli päällä.
Albumin ensimmäinen singlelohkaisu on nimeltään Sinne missä aamu sarastaa.
Annala päätti pitää kiinni leyn raskaasta teemasta, vaikka olikin jo tervehtynyt. Ahdistus hiipi takaisin mieleen mökillä, jossa mies oli aiemman levyn tekovaiheessa mennyt paniikkiin, eikä nukkumisestakaan tullut pariin yöhön mitään.
– Silloin syytin kyllä itseäni, että oonko mä tyhmä, kun tähän vapaaehtoisesti ryhdyin. Mutta tuntui vaan puskevan tuo aihe pintaan sillä tavalla että tuntui, että mikä tahansa muu teema tälle levylle olisi ollut ikään kuin väärin. Feikkiä.
Annala kokee masennuksensa olleen tervetullut pysähtyminen.
– Olen nykyään paljon armollisempi itselleni. Miullahan on sellainen ongelma, että otan kaiken vähän liian tosissani, oli se sitten työtä tai harrastusta. Olen ottanut paljon iisimmin liikkumisen ja syömisen, olen ottanut kaiken paljon rennommin.
Enää mies ei tilkitse neljän tunnin yöunia kahvin kittaamisella. Eikä se pitkän päälle onnistunutkaan, kertoo laulaja.
– Kotonakaan ei ole koko ajan joku mobiililaite tai läppäri auki. Osaan ottaa iisimmin. Keskityn oikeisiin asioihin ja hetkiin. Joku onnellisuusprofessori sanoikin, että masennus ei välttämättä ole sairaus, vaan se pakottaa ihmisen uudelleenjärjestämään elämäänsä. Keho menee rikki, jotta ihminen tajuaisi – jos ei ennen ole tajunnut – että sen elämäntavoissa on jotain mätää. Mie koen, että miun masennuksessa kyse oli tästä, vaikka kyse ei ollut onnellisuudesta. Minähän olin onnellinen – ja masentunut.
Tyytyväisyys kuuluu miehen äänestä paitsi omasta elämästä myös työasioista puhuessa.
Annala sanoo, että yhtye itse ei ole vielä kyllästynyt viime syksynä purkitettuun Elävien kirjoihin -albumiin, vaikka usein muusikoille niin käy, kun pitkäsoitto on saatu studiossa valmiiksi.
– Vieläkin tuntuu hyvältä. Se on jännä merkki.
Mokoma esiintyi Nova Stagella tammikuussa 2013.
Yhtye nähdään lavoilla ympäri Suomea tammikuusta maaliskuuhun Kunnon musaa- kiertueen merkeissä. Levynjulkaisukeikka pidetään 6.2. Helsingin Tavastialla.
Kuuntele, mitä Marko kertoo muusikonurastaan ja Mokoman alkutaipaleesta!
Kuva: Mokoma
(Pauliina Tuomola)
