Tiesitkö nämä asiat mämmistä – lue lisää
Mämmin arvellaan olevan juutalaisen hapattamattoman leivän vastine. Mämmiä valmistetaan pääosin vedestä, maltaasta ja ruisjauhosta.
Suomessa täysin imelä mallaspitoinen mämmi oli vanhastaan vain Lounaisen-suomen ruoka. Muualla maassa ja etenkin idässä tunnettiin sen sijaan jauhoista imelletyt hapanimelät mämmit, kuten hapanmämmi ja syötävä taikina, jotka ovat vellimäisiä ja imeltämisen jälkeen lievästi hapatettuja. Nämä ovat myös laajalti tunnettuja itäeurooppalaisia ruokia. Makea, maltaista ja jauhoista imellytetty pääsiäismämmi on tullut tunnetuksi koko Suomessa koulujen ja ruoanlaittokurssien myötä.
Savolaisten ja hämäläisten käyttämä nimitys perinteiselle koivun tuohesta valmistetulle mämmin paisto-, säilytys- ja tarjoiluastialle on tuokkonen. Itä- ja Länsi-Suomessa samainen tunnetaan paremmin nimillä rove (rope) tai ropponen.
Nykyään mämmi tarjotaan jäähdytettynä sokerin ja kerman kera (vaniljakastike), mutta aikaisemmin sokeria ei käytetty ja kermakin oli hapanta smetana-tyyppistä. Teolliset mämmit ovat yleensä sesonkituotteita. Tavanomainen myyntiaika on tammikuun alusta pääsiäiseen saakka. Suurista valmistajista vain Kymppi-Maukkaat (Kymppi Mämmi) valmistaa mämmejä ympäri vuoden. Mämmiä myydään niin kylmätuotteina kuin pakasteinakin.
Perinteisen suomalaisen mämmin tärkeästä asemasta perinneruokana muistuttaa toinen Suomelle myönnetyistä poikkeuksista lisäainemääräyksiin: Kaikkien muiden lisäaineiden kuin säilöntäaineiden käyttö on kielletty.
Persialaiset käyttävät samaan tapaan valmistettua "mämmiä" persialaisessa uudessa vuodessa, joka on kevään ensimmäinen päivä. He kutsuvat sitä nimellä Sämänu.
Kuva: Shutterstock
(Radio Nova, Wikipedia)