Varo mistä tilaat: Viranomaisvalvonta ja kuluttajansuoja eivät yllä kaukomaiden verkkokauppoihin
Vaivattomuus, rajattomat valikoimat ja hinta houkuttelevat kuluttajia verkko-ostoksille. Nettikauppa voi pahimmillaan olla melkoinen villi länsi, jossa kukaan ei valvo tuotteiden turvallisuutta ja turvaa kuluttajan oikeuksia. Tänään 3. elokuuta käynnistyvällä Tieto lisää turvaa -kampanjalla kiinnitetään huomiota seikkoihin, joista verkko-ostajan tulisi olla selvillä ennen ostamista.
Tieto lisää turvaa -kampanjalla muistutetaan, että ongelmatilanteissa suomalaiset valvontaviranomaiset voivat puuttua vain suomalaisten nettikauppojen tuotteisiin ja suomenkielisten verkkokauppojen markkinointiin ja sopimusehtoihin. Nyt toista kertaa toteutettavan kampanjan taustalla on joukko suomalaisia valvontaviranomaisia.
Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla ja palveluita 5,7 miljardilla eurolla. Käyttötavaroista jo iso osa ostetaan netistä. Viidessä vuodessa vähittäiskaupan tuotteiden verkkokauppa on kasvanut kolmanneksen. Ulkomaisiin verkkokauppoihin virtaa jopa 44 prosenttia kaikista vähittäiskaupan verkko-ostoksista.
Kuluttajaneuvontaan tulleista yhteydenotoista viime vuosina noin kymmenen prosenttia on liittynyt verkko-ostoksiin. Kuluttajat ovat kohdanneet ongelmia erityisesti koettaessaan perua kauppaa tai irtisanoa sopimuksen. Aina tilattua tavaraa ei ole toimitettu tai tuotteet ovat olleet viallisia. Ilmaisista tuotenäytteistä aiheutuneet sopimukset ja muut ”tilausansat” ovat myös yleisiä. Ostajalle voi tulla yllätyksenä, ettei suomalainen kuluttajansuoja ylläkään kaikkialle.
Taloudellisten seikkojen lisäksi viranomaiset toivovat kuluttajilta valppautta myös tuoteturvallisuusasioissa. Pahimmillaan verkkokaupasta voi löytyä tuote, joka onkin jossain päin maailmaa poistettu myynnistä hengenvaarallisena. Aidon tuotteen sijasta paketista voi paljastua erilaisia tuoteväärennöksiä. Tuote saattaa näyttää samalta kuin kivijalkakaupan tuote, mutta se voikin olla tarkoitettu muunlaisiin sääolosuhteisiin tai verkkojännitteeseen. Jos tuote ei täytä turvallisuusvaatimuksia ja kauppa toimii viranomaisten toimivallan ulottumattomissa, mahdollisen vahingon sattuessa vastuun kantaa kuluttaja itse.
Kampanjan taustalla ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Säteilyturvakeskus (STUK), Tulli sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Kaupan liitto toimii kampanjan tukijana.
Kuva: Shutterstock
