Nuoret löytävät uuden musiikin sosiaalisesta mediasta – kaverit tärkeässä roolissa
Suomalaiset suosivat ilmaispalveluita – muissa Pohjoismaissa korostuu sisältö ja käytettävyys. Ystäväpiirillä on suuri vaikutus siihen, mitä nuori kuuntelee.
Nuorilla musiikkiin liittyy vahvasti sosiaalinen elementti, selviää kolmen pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön (Teoston, Norjan Tonon ja Tanskan Kodan) teettämästä laajasta Polaris Nordic Digital Music Survey -kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan 12-17-vuotiaille nuorille selkeästi tärkein kanava uuden musiikin löytämiseen on kaverit. Yli puolet (54 prosenttia) kyselyyn vastanneista nuorista kertoi jakavansa tietoa kavereilleen esimerkiksi uudesta musiikista. Kaksikymppisillä tärkeimmät kanavat uuden musiikin löytämiseen ovat radio ja YouTube, ja yli 30-vuotiailla pääasiallinen kanava uuden musiikin löytämiseen oli radio. Nuoret myös kokeilevat uusia musiikkipalveluita muita ikäryhmiä hanakammin.
Musiikki kulkee sosiaalisessa mediassa
Tutkimuksen mukaan musiikkiin liittyviä sisältöjä myös kulutetaan ja jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tässäkin nuoret ovat eturintamassa: kolmasosa (35 prosenttia) nuorista kertoo löytävänsä kiinnostavaa musiikkia sosiaalisen median kanavien kautta, ja muihin tutkimuksessa olleisiin ikäryhmiin verrattuna nuoret hyödyntävät aktiivisemmin sosiaalisen median palveluita yksittäisten kappaleiden tai soittolistojen jakamiseen.
Suomalaisnuorista yli puolet sanoo myös seuraavansa artisteja erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Ruotsissa vastaava luku on selvästi pienempi, runsaat 30 prosenttia.
Suomessa ei haluta maksaa digitaalisesta musiikista
Suomessa digitaalisesta musiikista maksaneiden osuus on pohjoismaiden pienin: vain 14 prosenttia vastaajista kertoo maksaneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana digitaalisesta musiikista (lataukset, streaming).
Muissa Pohjoismaissa luku oli huomattavasti korkeampi: esimerkiksi Ruotsissa 27 prosenttia ja Norjassa 30 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo maksaneensa digitaalisesta musiikista.
– Musiikin lisäksi sama trendi näkyy myös muiden digitaalisten sisältöjen kohdalla. Merkillepantavaa on, että esimerkiksi Ruotsissa musiikkipalveluiden tarjoama sisältö ja niiden käytettävyys ovat kuluttajien kannalta tärkeämpiä tekijöitä kuin esimerkiksi palvelun ilmaisuus, sanoo Teoston tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi.
Polaris Nordic Digital Music Survey 2015 -kyselytutkimus tehtiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa syyskuussa 2015. Kohderyhmänä olivat 12–65-vuotiaat internetin käyttäjät ja kyselyvastaajia oli yhteensä 3600. Kysely toteutettiin kolmen Pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön toimesta. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa järjestöjen toimintaa muun muassa kehittämällä yhteisten taustajärjestelmien kehittämisellä.
Suomessa tekijänoikeusmaksuja yli 50 miljoonaa euroa
Teosto, Koda ja Tono lisensioivat digitaalisia musiikkipalveluja Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Järjestöt edustavat yhteensä 98 000 musiikintekijää ja kustantajaa ja tilittivät vuonna 2014 musiikintekijöille ja kustantajille 217 miljoonaa euroa heidän musiikkinsa käytöstä.
Teosto edustaa yli 29 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto tilittää oikeudenomistajille korvauksia vuodelta 2014 kaikkiaan 52,3 miljoonaa euroa.
Aiheesta järjestetään paneelikeskustelu musiikkialan ammattilaistapahtumassa Musiikki & Mediassa Tampereella lauantaina 17. lokakuuta.
