Suomeen kasvamassa napostelijoiden sukupolvi
Sokerin saantisuositukset ylittyvät nykyään jopa jo kaksivuotiailla lapsilla. Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo, että siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muu perhe, ruokavalion laatu heikkenee selvästi.
Suurin osa sokerista tulee piilosokereista, eli sakkaroosista, jota teollisuus lisää elintarvikkeisiin. Tärkein piilosokerin lähde ovat mehujuomat, eli muun muassa pillimehut.
- Lähes neljäsosa lasten ruokavalion sokerista tulee mehujuomista. Eli se mitä lapsi käyttää esimerkiksi janojuomana, niin sillä on suuri vaikutus sokerin saantiin. Kannattaisi joskus tarkastaa kuinka paljon niissä on sakkaroosia, sitä voisi hämmästyä, että monenko sokeripalan verran sitä löytyy. Sellainen nopea ohje sokerin saannin vähentämiseen on, että janojuomaksi opeteltaisiin ihan alusta alkaen käyttämään vettä, suosittelee ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola.
Lasten liialliseen sokerin syöntiin Erkkolan mukaan pitäisi puuttua ennen kaikkea kotona.
- Me olemme kasvattamassa vähän sellaista napostelijoiden sukupolvea Suomessa. Sen sijaan, että nauttisimme ruokapöydässä yhdessä perheen kanssa ilta-aterian, niin arki on mennyt niin kiireiseksi, että lapsi kaivaa itse jääkaapista naposteltavaa ja välipaloja. Ja oikeastaan tällainen napostelukulttuuri on yhteydessä ruokavalion "sokeristumiseen", ravintosuosituksista poikkeavaan ruokavalioon ja myös ylipainoon.
Päivittäisestä energiansaannista enintään 10 prosenttia saisi tulla elintarvikkeisiin ja ruokaan lisätystä sokerista. Käytännössä jo yhdestä maustetusta jogurtista voi saada kolmanneksen enimmäismäärästä.
Vanhemmat ikäpolvet syövät vähemmän sokeria.
(Radio Nova, MTV3)