Lutikoiden määrä rajussa kasvussa pääkaupunkiseudulla - tunnistatko sinä tuholaisen?
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen johtava ympäristöneuvoja Johanna Joutsiniemi kertoi Radio Novan haastattelussa lutikoiden määrän tuplaantuneen muutaman vuoden aikana pääkaupunkiseudulla.
- Me olemme pitäneet niistä kirjaa sen takia, että ne ovat verenimijöitä ja syöpäläisiä. Havaitsimme, että niiden kanta on kasvussa. Joka vuosi meille tulee niistä enemmän ja enemmän kyselyjä ja niitä tuodaan näytillekin, johtava ympäristöneuvoja Johanna Joutsiniemi kertoo.
- Olemme kirjanneet nämä yhteydenottomäärien mukaan. Esimerkiksi vuonna 2007 yhteydenottoja oli 33 kappaletta, vuonna 2009 niitä oli jo 56 ja viime vuonna niitä oli jo yli 110 kappaletta. Tälle vuodelle on tulossa ainakin sama ja jopa enemmän.
Ilmiön ovat huomanneet myös tuholaistorjujat, joiden kanssa ympäristökeskus käy tiivistä keskustelua.
- Olemme keskustelleet asiasta joidenkin torjuntayritysten kanssa. Heillä on sama tuntuma, että lutikoita on enemmän ja enemmän.
Johanna Joutsiniemen mukaan selvä käyrä lutikoiden määrän kasvussa on havaittu Helsingissä, mutta uskoo tilanteen olevan samanlainen myös muualla Suomessa.
- Keräämme Helsingin tietoja ja toimimme pelkästään tällä alueella. Meillä ei ole tietoja muista, mutta voisin kuvitella, että muualla on ihan samanlainen tilanne.
Joutsiniemen mukaan lutikoiden torjunnassa on ryhdyttävä heti toimiin ja käytettävä mielummin ammattilaisia apuna.
- Lutikoiden kanssa olisi hyvä, että torjunta aloitetaan mahdollisimman nopeasti ja oltaisiin yhteydessä ammattitorjujaan. Ammattilaisten torjunta-aineet ovat tehokkaammat ja osaaminen torjuntaan on parempaa.
Todellinen lutikkamäärä on luonnollisesti isompi, koska useimmat eivät tiedä yöllisistä vieraista mitään.
- Tuholaisista ei tarvitse ilmoittaa virainomaisille, jos niistä itse pystyy pääsemään eroon. Voi tilata torjunnan, tai jos on talonyhtiössä osakkaana, niin asiaa voi hoitaa isännöitsijän tai talonyhtiön hallituksen kanssa. Tärkeintä on, että ne saadaan torjuttua mahdollisimman pian, etteivät ne pääse leviämään kiinteistöjen ulkopuolelle, Johanna muistutti.
Syyt lutikoiden määrän kasvuun ovat Johannan mukaan lisääntynyt matkustaminen ja torjunnan puute.
- On arveltu, että lutikoita on enemmän ja enemmän. Se johtuu siitä, että ihmiset liikkuvat paljon ympäri maailmaa ja käyttävät erilaisia majoitusliikkeitä ja reppureissaavat. Se olisi syy näitten leviämiseen. Tietysti sitten kotimaassakin ne pääsevät leviämään jos ei torjuntaa tehdä.
Mistä lutikan tunnistaa kotona?
- Paukamia tulee käsiin ja jalkoihin. Lutikat eivät kovin helposti myöskään näyttäydy. Lutikan voi havaita siitä, että näkyy sellasia pieniä ruskeita ja mustia pisteitä, kakkapisteitä. Vähän erinäköisiä, kuin kärpäsen vastaavat, mutta lutikka jättää niitä vähän eri paikkaan, Johanna opasti.
- Harva lutikan puremaan herää, Johanna muistutti ja kertoi puremasta, joka ei juurikaan tunnu, koska hyönteinen erittää purressaan "puudutetta".
- Toisille tulee pieniä, ja toisille taas isompia paukamia. Jos ne rupeaa oireilemaan, niin apteekkiin ja lääkäriin hakemaan hoitoa, Johanna muistutti.
Lutikka (lude)
Lude on 5-8 mm pitkä, leveä ja litteä ja pahanhajuinen hyönteinen. Se on tavallisesti ruskea, mutta kauan ravinnotta olleet yksilöt ovat vaaleampia. Hygienian parannuttua luteesta on tullut harvinainen, ja sitä tapaa lähinnä rakennuksissa ja tiloissa, joissa yöpyy väliaikaisesti paljon ihmisiä. Yksityisasuntoon lude saattaa tulla ulkomaantuliaisena. Se oleskelee päivisin vuoteissa, tapetin halkeamissa, taulujen ja ryijyjen takana, listojen raoissa ja muissa sopivissa piilopaikoissa. Sen huomaa parhaiten tummista ulosteläikistä olinpaikkojen lähistöllä. Lisäksi saattaa näkyä tyhjiä toukannahkoja ja munankuoria. Lutikan pesäpaikkana saattaa olla myös lemmikin koppi tai pesä, sillä se imee verta myös esimerkiksi kissoista, koirista, marsuista, kaneista ja linnuista. Lude viihtyy huoneenlämmössä. Täysikasvuiset luteet kuolevat kovassa (-18 oC) pakkasessa tunnissa.
Lude ja sen toukkavaiheet imevät ihmisestä verta yöllä. Monille ei aiheudu tästä mitään oireita, mutta jotkut saattavat saada imemäkohtaan kutinaa, kirvelyä, turvotusta ja paukamia. Onneksi lude ei Suomessa levitä tauteja. Pistosten hoitoon saa apteekeista kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.
(Radio Nova, Hyönteismaailma.fi)
