Tupakoitsija: Erotatko tavallisen yskän keuhkoahtaumayskästä?
Yskä ei ole itsenäinen sairaus vaan oire jostakin sairaudesta. Pitkittynyt yskä kertookin meille yleensä siitä, että kehossa kaikki ei ole hyvin.
Moni saattaa yskiä jopa vuosien ajan ymmärtämättä, ettei kyseessä suinkaan ole esimerkiksi harmiton pikku tupakkayskä, vaan mitä luultavimmin ennakko-oire parantumattomasta keuhkoahtaumataudista.
Tupakoitsijat ovat tottuneet pitämään tupakkayskää suhteellisen harmittomana oireena. Oikeasti tupakkayskää ei kuitenkaan ole olemassakaan, vaan usein kysymyksessä on keuhkoahtaumatauti.
Lääkärit ovat syystäkin huolissaan ihmisten tupakoinnista ja varsinkin siitä, ettei niin sanottua tupakkayskää ymmärretä pelätä.
- Keuhkoahtaumatautiin sairastunut huomaa ehkä hengästyvänsä helpommin tai kokee vain kuntonsa heikentyneen. Mutta jopa keskivaikean keuhkoahtaumataudin oireet saattavat olla niin mitättömät, etteivät arkiaskareet juurikaan häiriinny, keuhkotautien erikoislääkäri Timo Helin sanoo.
Ahtaumaoireet lisääntyvät hitaasti ja suorastaan salakavalasti, joten tupakointia ei ymmärretä lopettaa ajoissa ja tauti pääsee etenemään. Liian moni havahtuu toden teolla vasta, kun pukeminenkin hengästyttää.
Jopa joka toisen tupakoitsijan arvellaan lopulta sairastuvan keuhkoahtaumatautiin. Siltikään kaikki yskät eivät ole keuhkoahtaumatautia, vaikka potilas tupakoisikin. Mutta mistä erottaa tavallisen yskän keuhkoahtaumayskästä?
- Kausiflunssan aiheuttaman yskän ja tupakkayskän olennaisin ero on yskän kesto. Viruksen aiheuttama yskä häviää tavallisesti muutamassa viikossa, mutta keuhkoahtaumayskä saattaa kestää kuukausia ja vuosiakin, sanoo Helin.
Myös tupakoinnin kestolla on merkitystä yskän laatua arvioitaessa. Mitä pidempään on tupakoinut, sitä suuremmaksi kasvaa keuhkoahtauman todennäköisyys.
- Kun niin sanottuja askivuosia on parisenkymmentä, kasvaa keuhkoahtaumataudin yleisyys tupakoitsijoiden keskuudessa jyrkästi. Mutta toisaalta joskus ei tarvita kuin kymmenen tupakointivuotta.
Sairastumisriskiin vaikuttavat myös perintötekijät, joten jos perheessä tai suvussa on keuhkoahtaumapotilaita, oma riski sairastua on suurempi.
Jos keuhkoahtaumatauti todetaan esimerkiksi 45-vuotiaana, voi oikealla hoidolla elää lähes normaalia elämää vanhaksi asti. Ehdoton edellytys tälle on tupakoinnin lopettaminen.
- Myös paino on pidettävä kurissa ja liikuntaa pitää harrastaa säännöllisesti. Joissain tapauksissa keuhkojen toiminta tällöin jopa korjaantuu osin, mutta oikeanlainen lääkitys helpottaa tilannetta myös taudin vaikeammissa vaiheissa, sanoo Helin.
Pitkään jatkuneen yskän kanssa on aina hakeuduttava lääkäriin ja tarvittaessa keuhkotutkimuksiin. Keuhkoahtaumatautia tutkitaan spirometrialla eli puhalluskokeella, jolla mitataan keuhkojen tilavuutta ja sitä, kuinka hyvin keuhkoputket ovat auki.
(Radio Nova, HYKS/Iho-ja Allergisasairaala)
