Nämä asiat paljastuvat käsialastasi - tunnistatko itsesi?
Vaikka teorialla on vastustajansa, sitä käytetään kuitenkin laajasti virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä eri puolilla maailmaa.
Radio Novan Kuukka ja Hursti saivat vieraakseen mielenkiintoisen persoonan, kun studioon saapui Filosofian maisteri Tero Asp. Tero Asp hyödyntää Suomessa vähän tunnettua menetelmää luonteenpiirteiden ja taipumusten tutkimista käsialasta. Hän on koulutukseltaan FM ja kiinnostui käsialoista jo vuonna 1957. Hän toimii peruskoulun opinto-ohjaajana pääkaupunkiseudulla. Käsiala syntyy ihmisen aivoissa.
Kuuntele mielenkiintoinen haastattelu, sekä Tero Aspin käsiala-analyysi Minna Kuukan, Ari Hurstin ja Kristoffer Ignatiuksen käsialoista! Miten meni?
Grafologia on käsitteellisesti eri asia kuin käsiala-analyysi, jota käytetään muun muassa rikostutkinnassa selvittämään, kuka on kirjoittanut tutkimuksen alaisen tekstinäytteen.
Klagesin teorian mukaan käsialasta voidaan päätellä kolme pääpiirrettä:
Grafologi kiinnittää käsialassa huomiota aivan kaikkeen käsialan muodosta, painosta ja viistoudesta tekstin asetteluun ja musteen väriin saakka. Jotkut käsialantutkijoista tekevät työtään jopa "kuudennen aistin" avulla ja voivat saada käsialanäytteen kautta suoran yhteyden tutkittavaan henkilöön. Käsiala vaihtelee voinnin ja mielialan mukaan, mutta peruselementti säilyy silti muuttumattomana, kirjoittaa MTV3 Helmi sivuillaan.
Alueet
Käsiala jaetaan pystysuunnassa kolmeen alueeseen, jotka edustavat luonteen eri painopisteitä. Yläalue käsittää mm. l-, t- ja k-kirjainten yläosat, ala-alue puolestaan kirjainten alaspäin menevät silmukat (j, y, p jne.). Keskialueen muodostavat matalien pikkukirjainten korkeudet. Yläalue on korostunut innostuneella idealistilla, joka saattaa olla myös hieman pinnallinen ja hutiloiva.
Korostunut keskialue sen sijaan kertoo sydämellisyydestä ja halusta säilyttää asiat ennallaan. Korostunut ala-alue ilmentää realismia, käytännönläheisyyttä ja alkuvoimaa. Jos ala-alue on surkastunut, vaivaa kirjoittaa epävarmuus ja juurettomuus. Surkastunut yläalue taas ilmentää henkevyyden ja huumorintajun puutetta.
Koko
Käsialan koko kuvastaa oman persoonan suhdetta ympäristöön. Käsialan koko mitataan matalien pikkukirjainten (esim. a, e, o, m, n) perusteella. Normaali pikkukirjainten korkeus on 2,5-4 mm, yli sentin korkeus kertoo jo ylisuuresta käsialasta. Pientä kirjoittava ihminen on täsmällinen, pidättyväinen ja pihi sekä taipuvainen masennukseen ja likinäköisyyteen. Pieni käsiala on usein tiedemiehillä ja tutkijoilla.
Ylipieni käsiala kertoo kirjoittajan epäselvistä väleistä maailman kanssa. Suurta kirjoittava on helposti innostuva ja haluaa esille. Monilla näyttelijöillä on suuri käsiala. Ylisuuri käsiala sen sijaan viittaa liioittelunhaluun ja suuruudenhulluuteen.
Korkeusero
Korkeusero kuvastaa sisäisen jännitteen määrää. Korkeudella tarkoitetaan sitä aluetta, jolla kynä liikkuu. Korkeusero lasketaan kokonaiskorkeuden ja keskialueen suhteena. Jos suhdeluku on suurempi kuin 4,5, korkeusero on suuri. Jos suhde on alle 2,5, korkeusero on pieni.
Suuri korkeusero osoittaa vauhdikkuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta. Kirjoittajalla on myös runsaasti mielikuvitusta ja romanttisia haaveita sekä kaipuuta kaukomaille. Pieni korkeusero sen sijaan kuvastaa tasaista, vaatimatonta ja hieman sulkeutunuttakin luonnetta.
Laajuus/ahtaus
Käsialan laajuus määritellään pienten n-, m- ja u-kirjainten avulla. Nyrkkisääntö on, että käsiala on ahdasta, mikäli n:n leveys on pienempi kuin korkeus. Käsialan laajuus ilmentää ihmisen elintilan vaatimusta. Ahdas käsiala on hillityllä ja vaatimattomalla ihmisellä, joka on epäröivä ja varuillaan ja jolla on ahtaat näkemykset. Laajaa kirjoittava haluaa matkustaa ja laajentaa elintilaansa. Hän on seurallinen ja malttamaton ja viihtyy ulkona ja avarissa tiloissa.
Täyteläisyys/laihuus
Täyteläisessä käsialassa kirjaimien sisälle jää paljon tyhjää tilaa ja silmukat ja kaaret ovat laajoja. Laihassa käsialassa kirjoitusviivan rajaamat pinnat ovat kutistuneita ja kapeita. Täyteläinen ja laiha käsiala erottuvat parhaiten pikkukirjainten silmukoista ylä- ja ala-alueella. Täyteläinen käsiala kertoo alkuvoimaisuudesta ja vilkkaasta mielikuvituksesta. Laiha käsiala puolestaan paljastaa asiallisen, vakavamielisen ja hieman estoisen ihmisen.
Viistous
Järjen ja tunteen välinen voimasuhde näkyy käsialan viistoudessa. Pystyn käsialan alueeksi katsotaan 10 %:n kaltevuus pystysuorasta molempiin suuntiin. Pystyä kirjoittaa velvollisuudentuntoinen, harkitseva ja asiallinen ihminen, joka elää nykyhetkessä. Jos käsiala on vasenviistoa, on kirjoittaja valikoiva ja varautunut. Hän haluaisi olla erilainen, mutta hillitsee itsensä.
Oikealle viisto käsiala taas kuvastaa joustavaa ja avointa luonnetta ja valmiutta taipumaan. Erittäin oikealle viisto käsiala sen sijaan kertoo ylitunteellisuudesta. Käsialan viistous voi myös vaihdella, mikä ilmentää ristiriitaisia toiveita ja vaikeuksia tehdä päätöksiä.
Yhtenäisyys
Käsialan yhtenäisyys kuvastaa ajattelu- ja toimintatapaa. Yhtenäiseksi katsotaan käsiala, jossa on noin 4-5 kirjainta samassa jaksossa, toisin sanoen ne on kirjoitettu kynää nostamatta. Yhtenäistä kirjoittava henkilö osaa nähdä asioiden yhteydet ja tuntee hyvin voimavaransa. Hyvin yhtenäistä (yli 6 kirjainta samassa jaksossa) kirjoittava on toimissaan hyvin johdonmukainen, mutta myös epäitsenäinen.
Epäyhtenäisessä käsialassa on samassa jaksossa vain 2-3 tai jopa vain yksi kirjain. Tällainen käsiala on ihmisellä, joka on kekseliäs ja sanavalmis. Hän aloittaa helposti uusia asioita, mutta hänellä on vaikeuksia saattaa niitä loppuun. Äärimmäinen tapaus on käsiala, jossa yksittäiset kirjaimetkin pilkkoutuvat osiin. Tämä kertoo levottomuudesta ja epätietoisuudesta. Myös pelkkä alkukirjain voi olla muusta sanasta irrallaan. Se ilmentää halua eristäytyä.
Jäsentely
Kirjoituksen jäsentelystä näkyy minän suhde ulkoiseen ja sisäiseen maailmaan. Jäsentelyä tutkitaan marginaaleista, rivien muodosta ja suunnasta, rivi- ja sanaväleistä sekä ylämerkkien sijoittelusta.
Marginaalit
Oikea marginaali kuvastaa suhtautumista tulevaisuuteen ja vasen menneisyyteen. Jos oikea reunus on leveä, pelkää kirjoittaja tulevaisuutta. Kapea oikea reunus taas osoittaa elämänläheisyyttä ja elämänhallintaa.
Oikean marginaalin puuttuminen kertoo, että kirjoittaja toimii lyhytnäköisesti, eikä katso eteensä. Leveä vasen marginaali ilmentää muodollisuutta, harkitsevuutta ja etäisyyttä. Kapea vasen reunus taas on vaatimattomalla ja säästäväisellä ihmisellä, jota eivät ulkonäköseikat juuri kiinnosta.
Rivien suunta
Rivien suunta ja muoto vaihtelevat huomattavasti kirjoittajan mielialan mukaan. Suorat rivit kertovat mielen tasapainosta ja hyvästä itseluottamuksesta. Loivasti nousevat rivit kuvastavat innostusta ja optimismia, mutta jyrkästi nousevat rivit paljastavat usein ylettömän kunnianhimoisen ja omia etujaan ajavan ihmisen. Loivasti laskevat rivit ilmentävät herkkyyttä ja pessimismiä, jyrkästi laskevat masentuneisuutta ja epätoivoa.
Rivivälit
Suuret rivivälit kertovat selkeästä ajattelusta ja itsenäisyydestä, pienet rivivälit taas läheisyydenkaipuusta ja hellyydentarpeesta. Jos rivit ovat niin lähekkäin, että ne koskettavat toisiaan, on kirjoittaja utelias ja taipuvainen sekaantumaan toisten asioihin. Sanojen välitkin voivat olla erimittaisia.
Jos sanavälit ovat pitkät, on kyseessä harkitseva ja etäinen ihminen. Erittäin pitkät sanavälit kuvastavat tyhjäkäyntiä ja toimintakyvyttömyyttä. Lyhyin sanavälein kirjoittavalla on nopea käsityskyky ja vilkas mielikuvitus, ja hän on riippuvainen muista ihmisistä. Ahtaat sanavälit sen sijaan ilmentävät lyhytnäköisyyttä ja malttamattomuutta.
Ylämerkit
Jos kirjoituksen ylämerkit (t-viivat, i-pisteet ym.) sijaitsevat opetusmallin mukaisesti, on kirjoittaja tarkka ja kaavamainen. Korkealla olevat merkit kuvastavat optimistisuutta ja epärealistisuutta, matalalla olevat taas paljastavat varovaisen realistin. Kirjainrungosta oikealle sijoittuneet merkit kertovat innokkaasta ja energisestä luonteesta, vasemmalle sijoittuneet merkit sen sijaan ilmentävät pidättyväisyyttä ja sidonnaisuutta menneisyyteen.
Paino
Käsialan painolla tarkoitetaan kynän terästä paperiin kohdistuvaa painoa, joka näkyy parhaiten kohoumina paperin kääntöpuolella. Paino ilmentää elinvoimaisuutta. Voimakkaasti kynäänsä painaa elämäniloinen ja voimakastahtoinen ihminen. Toisaalta erittäin voimakkaan painon käyttö voi olla myös voimattomuuden ylikompensointia. Heikko paino taas kertoo ihmisestä, joka on herkkä ja hyväntahtoinen, mutta myös altis vaikutteille.
Lähde: MTV3 Helmi/Helena Peso
(Radio Nova, MTV3, Wikipedia)