Miljoonia levyjä myynyt rockin supertähti heitti salakeikan – Radio Nova pääsi paikalle!
Radio Nova järjesti hiljattain kilpailun, jonka voittaja pääsi Lontooseen katsomaan Mark Knopfleria ainutlaatuiselle erikoiskeikalle. Kisan voitti raumalainen Rami, joka otti matkalle mukaan vaimonsa Johannan.
Itse konsertti toteutui tiistaina ja puheet ainutlaatuisista puitteista eivät olleet pötypuhetta, keikkapaikka oli pieni, noin koulun luokkahuoneen kokoinen Music Bank –studio, jota artistit käyttävät yleensä treenaamiseen. Treenikäytössä studio on ollut todennäköisesti Knopflerinkin kohdalla, sillä mies on epäilemättä valmistautunut ensi viikolla starttaavaan, Bob Dylanin kanssa toteutettavaan Yhdysvaltain-kiertueeseen.
No mutta itse keikkaan.
Etelä-Lontoossa sijaitsevan studion löytäminen on pienoisen työn takana, sillä se on vanhan teollisuusrakennuksen sisuksissa, eikä lontoolainen taksikuskikaan tahdo mitenkään bongata oikeaa paikkaa.
Kun lopulta oikea halli ja pieni oviaukko löytyy, tulee vastaan ensimmäinen ongelma: ”No cameras, absolutely no cameras” ovella päivystävä nainen ilmoittaa ykskantaan ja lykkää käteen rannekkeen, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn.
Jaahas, no eipä kai sitä sitten auta kun pitää olalla riippuva kameralaukku kiinni. Mutta koska kyseessä on näinkin erikoinen tapaus, niin mieleen nousee, että pakkohan "sitä on yrittää kännykkäkuvaa saada".
Meidät ohjataan kapeaa käytävää pitkin hissiin, jossa seisova kaapin kokoinen turvamies muistuttaa jälleen: ”Hey, keep your camera in the bag, no photos! And no photos with phones either!!”. Eli kännykkätaltiointiakaan ei uskalla yrittää, vaikka kyseessä onkin näinkin ainutlaatuinen keikka. No, uskotaan, uskotaan.
Itse esiintymispaikka sijaitsee rakennuksen 5. kerroksessa ja huoneeseen astuessa tuntuu absurdilta, että itse herra Knopfler esiintyy pienellä lavalla piakkoin meille ja ympäri maailmaa paikalle saapuneille jokuselle kymmenelle ihmiselle. Salakeikka, toden totta.
Kun Knopfler sitten käynnistää keikkansa, ymmärtää heti, mihin muusikon legendaarisuus ja teho pohjautuu. Tähti on ilmeettömän vähäeleinen, erittäin rauhallinen, mutta äärimmäisen karismaattinen. Kun miehen esiintymistä katsoo, muistaa taas, että usein musiikin suhteen ”vähemmän on enemmän”. Aina ei tarvitse hosua ja heilua – kun Knopfler antaa kitaransa laulaa, soitosta huokuu vahva tunnelataus.
Itse maestron lisäksi yhtä merkittävää roolia näyttelee miehen taustabändi, jota Knopfler itsekin unohtuu välillä kuuntelemaan ja fiilistelemään.
Erityisesti pianisti Jim Coxin taidokkuus saa Knoplflerin huulille hyväksyvän ja lämpimän hymykareen, kuin myös lähes koko keikan ajan pystybassoon luottavan basisti Glenn Worfin tyylikäs soitanto.
Toki koko yhtye on äärimmäisen ammattitaitoinen, jonka varjolla Knoplfer leikkisästi vitsaileekin ennen The Ragpicker’s Dream –levyltä löytyvää kepeää (ja tällä kertaa rumpali Ian Thomaksen käsissään näpeilöimän pyykkilaudan säestämää) Daddy's Gone to Knoxville –biisiä.
Setti painottuu kokonaisuudessaan vahvasti uuden Privateering-levyn biiseihin, mitkä toimivatkin livenä hienosti. Erityisesti nimikappale, Redbud Tree ja varsinaisen setin päättävä Miss You Blues pääsevät yleisön edessä soitettuna oikeuksiinsa. Tällä kertaa Dire Straits –materiaali on jätetty minimiin, bändi palaa lopussa ainoastaan esittämään encoreksi So Far Away –klassikon.
Kaiken kaikkiaan Knoplferin näkeminen näin ainutlaatuisissa puitteissa on upea ja unohtumaton kokemus. Mielenkiintoista nähdä ja verrata tätä piskuista salakeikkaa ensi kesän Hartwall Areenan konserttiin.
Radio Novan kisan voittaneet Johanna ja Rami olivat myöskin äärimmäisen vaikuttuneita keikasta.
- Aivan uskomaton kokemus. Upeaa päästä näkemään mies noin läheltä. Tätä ei kyllä unohda koskaan.
(Radio Nova)