Unettomuus kertyy vyötärölle
Vaikka mekanismia ei vielä tarkasti tunnetakaan, on unen ja painonhallinnan välille löydetty yhteys. Univaikeudet nostavat painon lisäksi myös verenpainetta.
– Jos on univaikeuksia, niin silloin paino tuppaa kasvamaan, kertoo elintarvikekemian tohtori Leea Pelto. Syy-yhteys on tosin vielä tiedemiehille arvoitus.
– Voi olla, että kun valvotaan pidempään, syödään enemmän, mutta tiedetään myös, että univaikeudet vaikeuttavat meidän sokeriaineenvaihduntaamme. Sitä kautta saattaa paino nousta ja varsinkin vyötärönympärys kasvaa.
Unen määrä ja laatu vaikuttaa muuhunkin kuin vaa'an lukemaan.
– Voi sanoa, että se uni vaikuttaa melkein kaikkeen. Jokainen meistä tietää sen, että jos on nukkunut huonosti vaikka vain yhdenkin yön, niin se seuraava päivä on aika tukkoinen. Tuntuu, ettei meinaa muistaa mitään ja on vaikeaa toimia.
Univaikeuksien seurauksena myös verenpaine kohoaa ja sokeriaineenvaihdunnan kanssa voi olla ongelmia. Tapaturma-alttius lisääntyy ja kaiken kaikkaiaan meidän toimintakykymme heikkenee, jos nukutaan liian vähän tai huonosti.
Teinien pitäisi itse ymmärtää nukkumisen päälle
Pellon mukaan 7-8 tuntia unta vuorokaudessa riittää useimmille aikuisille, jotka myös kaipaavat unta ja ymmärtävät sen merkityksen hyvinvoinnille. Perheissä, joissa on teinejä, sen sijaan tuskaillaan sen kanssa, ettei nukkuminen suinkaan ole jälkikasvun tärkeysjärjestyksessä ykkösenä.
Vanhempien ei kannata kuitenkaan repiä hiuksia päästään nuorison takia, elleivät päivittäisessä toimintakyvyssä ala näkyä heikkenemistä esimerkiksi koulusuoritusten huonontumisena.
– Teineillä unirytmin siirtyminen myöhemmäksi on hyvinkin yleistä. Illalla ei saada millään unta ja aamulla ei millään pystyttäisi nousemaan ylös sängystä. Tämä nyt on tietenkin ongelmallista sen takia, että koulut alkavat aikaisin aamulla.
Koulujen alkamisajan siirtämistä myöhemmäksi on väläytetty julkisessa keskustelussa aika ajoin, mutta Pelto kertoo, ettei henkilökohtaisesti usko sen olevan ongelmaan paras ratkaisu.
– Ennemminkin pitäisi auttaa teiniä itseään ymmärtämään, että uni on tärkeä osa meidän terveyttämme ja että siihen pitää kiinnittää huomiota. Facebookissa ei tarvitse roikkua enää puolen yön aikaan tai jatkaa pelien pelaamista yömyöhään siksi, että saadaan jotkut tietyt tasot suoritettua. Pitäisi malttaa lopettaa aikaisemmin.
Liikunta ja valo vaikuttavat kehon oman rytmiin
Myös terveellisenä pidetyt harrastukset voivat tuoda mukanaan haasteita nukkumiseen, huomauttaa Pelto.
– Jos harrastetaan rankkaa liikuntaa myöhään iltaan, niin se aina siirtää unirytmiä myöhäisemmäksi. Jos esimerkiksi jääkiekkoharjoitukset alkavat yhdeksältä illalla, aivan varmasti mneee pitkälti yli puoleenyöhön ennen kuin saa unta.
Parisuhdeoppaissa on kehotettu jättämään televisiot pois aikuistenkin makuuhuoneista. Neuvo on hyvä muutenkin kuin romantiikan säilymisen kannalta.
–Monet valot vaikuttavat meidän elimistömme melatoniinituotantoon. Melatoniini on unihormoni, joka auttaa meitä nukahtamaan. Kun altistumme tv-ruudun tai tabletin valolle ilta-aikaan, meitä ei nukutakaan, sanoo Pelto.
(Radio Nova)
Kuva: Shutterstock
