Laskiainen: Pullaa ja taikauskoa
Muun maailman laskeutuessa paastoon meillä laskeutuu vain pulkka. Samalla syödään hernekeittoa ja pullia! On laskiainen.
Laskiainen on kristillisen kirkkovuoden kansainvälisesti pidettävä juhla, johon kuuluvat laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiaistiistai. Laskiaisesta alkaa paastonaika, joka loppuu vasta seitsemän viikon päästä pääsiäisenä.
Paastoamisen alkamisajankohta vaihtelee kirkkokunnasta riippuen. Oleellista ajalle on liharuokien pois jättäminen, johon viittaavat useat laskiaiseen viittaavat nimet eri puolilla maailmaa, kuten sana "karnevaali", jonka arvellaan tulevan sanoista "carne vale", mikä tarkoittaa "jäähyväiset lihalle". Kansainvälisesti aikaan liittyvätkin vahvasti karnevaalikulkueet, joista suurimmat nähdään Rio de Janeirossa.
Suomenkielisen nimen "laskiainen" ei kansanomaisesta käsityksestä poiketen luultavasti viittaa täällä perinteiseen mäenlaskuun. Ajatusta paastoon laskeutumisesta on ajateltu nimen alkuperäksi, mutta ilmeisesti myös meidän laskiaisemme juontaa juurensa latinan kielestä, sanoista "carne lasciare" eli "lihan jättäminen".
Paasto on jäänyt suomalaisista laskiaisperinteistä pois uskonpuhdistuksen myötä. Kuitenkin moniin tapoihin ja ruokatottumuksiin liittyvät uskomukset säilyivät kansan mielissä. Laskiaiseen kuului esimerkiksi ääneti saunominen päivänvalossa, millä ehkäistiin seuraavan kesän hyönteisongelmaa. Myös tukevan liharuoan syöminen varastoon säilyi pitkään perinteenä. Ruoan tuli olla erityisen rasvaista; mitä enemmän suupielet ja sormet kiiltelivät, sitä enemmän lypsivä karja lihoi. Herkulliseen sorkkarokan reseptiin kuuluivat oleellisena osana herneet, rukiinjyvät, siansorkat sekä tietenkin sian pää. Maistuis varmaan sullekin!
Nykyperinteistä enää lähinnä laskiaispulla mantelimassalla tai mansikkahillolla juontaa juurensa ikivanhoista, 1800-luvulta asti eläneistä perinteistä.
Myös pulkkamäki on jo tovin säilynyt suomalaisten ehdottomana suosikkiaktiviteettina laskiaispyhinä. Jos haluaa kunnioittaa perinteitä perusteellisemmin, voi mäkeä alas viilettäessään huutaa "pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja räätäköitä kuin nurkanpäitä". Vanhan uskomuksen mukaan nimittäin pidemmällä laskulla sai myös seuraavan pellavasadon kasvamaan pidemmäksi.
Kuvat: Shutterstock
(Radio Nova, Wikipedia)
