Kouluvuodet syövät suomalaisten hienot murteet
– Murteet liudentuvat koko ajan, koska meidät yleiskielistetään tämän meidän hienon koulujärjestelmän puitteissa. Lisäksi joillakuilla on mielikuva, että murre on jotenkin alempiarvoista, vaikka päin vastoin, sehän on ylempiarvoista. Se on meidän äidinkieltä ja sen arvo pitäisi säilyttää, sanoi Kuuranne.
Peli ei ole kuitenkaan kokonaan menetetty, iloitsi professori.
– Murteiden renesanssi on aika ajoin vallalla. Ihmiset ovat ruvenneet kiinnostumaan siitä, millainen se kielen monimuotoisuus on. Me olemme menetetty paljon murteiden arvokkaita sanontoja ja sanoja, joilla me voisimme rikastaa yleiskieltä. Savolaisten "juosta jolokottaa", "mennä mätkyttää" ja "puhua pälpättää" – nehän on tosi hauskoja sanontoja. Niissä kuuluu vielä se, että meidän kieli on hienosti sanottuna arkaainen kieli , jossa merkitys ja käsite kohtaavat. Tuuli-, puhuri- ja vihuri -sanoissa on itsessään elementin luonne, sanoo Kuuranen ja kehottaa kuuntelemaan: sanoissa kuuluu, mistä on kysymys.
Sari Seppälä keksi, että Putouksen seuraavan kauden hahmokilpailu tehtäisiin niin, että näyttelijöille arvottaisiin hatusta jokaiselle oman murrealue ja sen ympärille rakennettaisiin sketsihahmot.
– Ne on järjestään mun opiskelijoita melkein kaikki, että kyllä niiden pitäisi järjestyään kaikkien siitäkin selvitä, nauroi Kuuranne.
– Putouksessahan on paljon erilaisia puhetapoja ja äänenkäyttötapoja, että ovathan he siinä taitavia. Mutta voisihan sitä kiteyttää ja tehdä vielä tarkemmaksi.
Murteet ovat toki olleet jo moneen otteeseen läsnä suosikkisarja Putouksessa. Pohjois-Savosta kotoisin oleva Jussi Vatanen kertoi joutuneensa opettelemaan hahmoaan varten Imatran murteen Putouksen viidennellä kaudella nähtyä Antskua varten.
Lisää aiheesta:
Kuinka helposti opit puhumaan aitoa turkua?
Konttori Radio Novassa maanantaista torstaihin klo 10-14.
Kuva: Shutterstock
(Radio Nova)