Henkirikosten määrässä laskua - tietty sukupuoli korostuu, myös pandemia näkyy yhä
Henkirikosten määrässä on pientä laskua, kertoo Helsingin yliopisto. Vuosien 2009 ja 2022 välillä henkirikosten taso laski 1,8 surmatusta henkilöstä 1,4 surmattuun henkilöön 100 000 asukasta kohti. Lasku on lähes neljänneksen.
Valtaosa henkirikoksista tapahtuu toisilleen ennalta tuttujen miesten välillä - lähes puolessa tekijä ja uhri olivat ystäviä tai tuttuja. Valtaosaan henkirikoksista liittyy myös alkoholi. Reilusti yli puolessa tapauksista (65 %) sekä uhri että tekijä olivat päihtyneitä, 78 prosentissa taas vain toinen osapuoli. Yleisin henkirikoksen väline on tavallinen keittiöveitsi.
Henkirikoksen uhreista noin 13 prosenttia oli tekijälle täysin tuntemattomia. Surmista noin viidennes tapahtui parisuhteen sisällä.
Henkirikoksissa korostuu tietty sukupuoli - mies. Aikuisväestössä miesten keskuudessa päihtyneenä surmattuja oli huomattavasti enemmän, kuin naisten keskuudessa surmattuja.
Väkivallan sukupuolittuneisuus näkyy myös uhrien määrissä. Henkirikollisuuden tason lasku korostui miehiin kohdistuvassa väkivallassa. Siinä missä henkirikosten keskimäärä laski seurantajakson aikana miehillä seitsemästäkymmenestä viiteenkymmeneenkahteen, laski se naisilla kahdestakymmenestäyhdeksästä kahteenkymmeneenviiteen.
Aiemmin positiivisia tuloksia tuottaneen naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan torjunnan positiiviset vaikutukset ovatkin viime vuosina näyttäneet hieman tasaantuneen. Yhtenä syynä voi olla koronapandemian aikaiset sulut. Uhrin koti yleistyi henkirikoksen tekopaikkana koronapandemian aikana sekä sen jälkivuosina.
Nuorten henkirikollisuus on vähentynyt
Vaikka viime vuosina keskustelu jengiytymisestä ja nuorten vakavoituvasta väkivallasta on ollut pinnalla, on nuorten ihmisten välinen henkirikollisuus itse asiassa vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana suhteellisen harvinaiseksi.
15-29-vuotiaiden välisissä henkirikoksissa tyypillisiä ovat kolmenlaiset tapaukset. Ensimmäisenä päihteiden kautta rikolliseen ympäristöön altistuneet uhrit. Toisena uhrit, joihin kohdistetaan väkivaltaa julkisella paikalla ja alkoholin käyttötilanteessa. Kolmantena ennalta suunnitellun, useamman uhrin vaativan ampumistilanteen uhriksi joutuminen.
Nuorten välinen väkivalta eroaakin joiltain osin tyypillisestä suomalaisesta henkirikoksesta, ja vaatiikin lisätutkimuksia. Etenkin huumeiden käytön ja markkinoinnin sekä väkivallan yhteyksien tunnistamiseen, sekä päihde- ja terveydenhoitoon tulisi kiinnittää huomiota.
Lue myös: Vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun tuomittujen määrät kasvussa - eräissä rikoksissa kuitenkin laskua
Lue myös: Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrässä hurja nousu - myös ryöstörikosten määrä kasvoi
Lähde: Helsingin yliopisto