Kuva: Shutterstock
Sekä aidolla että muovisella kuusella on ympäristövaikutuksensa, kumpi on siis ekologisempi valinta?
Joulukuusien hiilijalanjäljissä on merkittäviä eroja.
Sekä aidolla että tekokuusella on ympäristövaikutuksensa, mutta ihmiset voivat kuitenkin valinnoillaan minimoida niiden ympäristöhaittoja. Millainen kuusi on sitten ekologisempi valinta joulun ajalle?
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, Mikko Tikkisellä on asiaan selkeä näkemys.
- Tarkasteltaessa asiaa yhden vuoden tasolla aito kuusi on selvästi ekologisempi vaihtoehto. Samaa muovikuusta tulee käyttää 10-20 vuotta, että se olisi kilpailukykyinen aidon kuusen kanssa, kommentoi Tikkinen kertoo Voice.fi:lle.
Tikkisen mukaan tekokuuset valmistetaan tyypillisesti metallista ja PVC-muovista. Muovin valmistaminen ja käyttö on ympäristön kannalta merkittävä ja maailmanlaajuinen ongelma.
Suurin osa tekokuusista valmistetaan Kiinassa, jolloin myös pitkä kuljetusmatka nostaa kuusen hiilijalanjälkeä. Tekokuusen hiilijalanjäljeksi on arvioitu 50 kilogrammaa käyttöikänsä aikana.
Toisaalta tekokuusi kestää vuosia, ei varista neulasia eikä sen hakemiseen oston jälkeen tarvita kuin matka varastoon. Käyttöikänsä jälkeen tekokuusi tulee toimittaa jätehuollon lajitteluasemalle, jossa kierrätykseen soveltuvat materiaalit saadaan kiertoon.
Sen sijaan aidon kuusen, erityisesti läheltä hankitun kotimaisen kuusen, ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet. Viljellyn joulupuun hiilidioksidipäästöjen on arveltu olevan muutaman kilogramman luokkaa. Joulukuusia kasvatetaan viljelmillä, jotka sijaitsevat yleisimmin viljelyskäytöstä poistuneilla pelloilla.
- Kasvaessaan puut sitovat hiiltä ilmakehästä ja niiden kiertoaika on pidempi kuin pelloilla aiemmin kasvatettujen kasvien. Joulukuusten kasvatuksessa tarve maanmuokkaukseen, lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön on vähäisempi kuin viljelykasveilla, joskin menetelmät ovat samanlaisia, Tikkinen sanoo.
Kaikista ekologisin valinta joulukuuseksi on Tikkisen mukaan läheltä haettu aliskasvoskuusi tai jo kaadetun kuusen latva.
- Kun joulukuusi haetaan metsästä, valitaan usein puu joka olisi poistettu puustosta muutenkin esimerkiksi taimikon harvennuksen tai myöhempien harvennusten yhteydessä. Tällöin puu on toiminut eläessään hiilinieluna ja päästöjä ei ole syntynyt. Aidon kuusen päästöt syntyvät siis käytännössä kuusen kuljetuksesta ja sen hävittämisestä joulun jälkeen.
Kuusen hakemiseen metsästä tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Joulukuusien hiilidioksidipäästöt verrattuna muihin joulun aikaisiin kulutustottumuksiin
Joulupuuseura arvioi, että tänä jouluna Suomessa koteihin kannetaan 1,4 miljoonaa joulukuusta - mikä vastaa jo kohtalaisen suurta hiilinielua. Lisäksi tänä päivänä ajatus siitä, että kuusia kaadetaan hetkelliseksi iloksi vanhan perinteen vuoksi, voi tuntua oudolta, mutta joulukuusien hiilidioksidipäästöt verrattuna muihin joulun ajan kulustottumuksiin ovat kuitenkin pieniä.
- Suomalaisen ihmisen keskimääräisten päivittäisten päästöjen arvioidaan olevan vajaan kolmenkymmenen kilon luokkaa. Aidon viljellyn kuusen päästöt ovat parin kolmen kilon luokkaa ja kuusesta nautitaan kuitenkin useamman viikon ajan ja usein samasta joulukuusesta nauttii useampi ihminen. Näin ollen aidon kuusen osuus joulun ajan päästöistä on varsin pieni.
Lue myös: Saadaanko Suomeen valkea joulu? Foreca kertoo, miltä ennuste näyttää tällä hetkellä
Lue myös: Miten paljon rahaa jouluun aiotaan käyttää? Katso mikä on suomalaisten keskibudjetti
Lähteet: Joulupuuseura
