Kuva: Shutterstock
Vainotuksi tuleminen on Suomessa hätkähdyttävän yleistä
Vainoaminen voi esiintyä monin eri tavoin.
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan joka neljäs suomalainen on tullut jossain elämänsä vaiheessa vainotuksi.
Vainotuksi tuleminen on tilastojen valossa vahvasti sukupuolittunutta. Enemmän vainoamista kokevat naiset. Naisista vainoamista on elämässään kokenut joka kolmas, kun taas miehistä joka viides. Tyypillisimmin vainoamista kokevat alle 35-vuotiaat naiset.
Vainoaminen esiintyy usein esimerkiksi ei-toivottuina toistuvina yhteydenottoina tai lahjoina. Vainoamista kokeneista naisista tällaista on kokenut 59 prosenttia ja miehistä 36 prosenttia. Miehillä yleisin vainoamisen muoto on kuitenkin julkisesti loukkaavat kommentit, joita on kokenut 54 prosenttia vainotuista miehistä. Naisilla se on harvinaisempaa, sillä vastaavasta kertoi 35 prosenttia vainotuista naisista. Julkisesti loukkaavat kommentit voivat olla esimerkiksi sosiaalisen median kommentointia tai julkaisuja.
Naiset kokevat kuitenkin selvästi miehiä useammin toistuvaa seuraamista, vakoilua ja väijymistä.
- Vainoaminen voi tapahtua monin eri tavoin. Pelkästään eri kanavia pitkin tulevien toistuvien – kymmenien, satojen tai jopa tuhansien – ei-toivottujen yhteydenottojen vastaanottaminen voi olla uhrille hyvin kuormittavaa. Koska harvan meistä on mahdollista jättäytyä pois kaikista viestintäkanavista ilman arkielämän kohtuutonta hankaloitumista, olemme hyvin haavoittuvaisia digitaalisia kanavia hyödyntävälle vainoamiselle, kommentoi Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila.
Usein vainoaminen tapahtuu esimerkiksi entisen kumppanin toimesta. Tällaisesta kertoi vainotuista naisista neljännes ja miehistä hieman alle viidennes. Valtaosassa tapauksista vainoaja on kuitenkin joku muu kuin nykyinen tai entinen kumppani, esimerkiksi tuttava, ystävä, sukulainen tai kokonaan ennestään tuntematon henkilö. Tällaista vainoamisen muotoa kertoo kokeneensa vainotuista naisista 71 prosenttia ja miehistä 61 prosenttia.
Vainoamisella voi olla uhrille vakavia seurauksia. Uhri voi kokea joutuvansa esimerkiksi muuttamaan, rajoittamaan ulkona liikkumistaan tai salaamaan tietojaan.
- Vähintään joka kymmenes nainen on viimeisimmän vainoamistapauksen seurauksena muuttanut tai salannut yhteystietonsa, rajoittanut ulkona liikkumista, tehnyt ilmoituksen poliisille, vaihtanut asuinpaikkaa tai alkanut kantaa mukanaan itsepuolustusvälinettä. Miehet raportoivat seurauksia vähemmän, mutta vähintään joka kymmenes vainoamista kokenut mies on tehnyt viimeisimmästä tapauksesta ilmoituksen poliisille tai muuttanut tai salannut yhteystietonsa, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.
Lue myös: Tutkimus: 9/10 suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää - silti kukaan ei tunne tekijöitä
Lähde: Tilastokeskus
