Kuva: Fotolia
Ministeri: Suomeen tarvitaan lisää homekouluja
Kiinteistöministeri Olli Lindblom yllättää puolustamalla homekouluja ja vaatimalla niitä jopa lisää.
Homekoulut ovat nousseet puheenaiheiksi ympäri maata, kun monissa paikoissa kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat ovat pakottaneet sulkemaan kouluja ja tekemään niihin miljoonien eurojen remontteja. Aina remonttikaan ei riitä, vaan joskus ongelmat ovat niin pahoja, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää koulun purkaminen ja uuden rakentaminen.
Kiinteistöministeri Olli Lindblom yllättää asettumalla puolustamaan homekouluja. Lindblomin mukaan homekouluilla on paikkansa ja niitä tarvittaisiin jopa lisää.
- Rakennusala on yksi Suomen suurimmista työllistäjistä. Homekoulut ja muut sisäilmaongelmista kärsivät kiinteistöt ovat niin merkittävä työllistävä tekijä koko rakennusalalle, että sillä on vaikutusta koko Suomen kansantaloudelle. Homekoulujen avulla rakennusala on saatu nousuun, ja se taas voi auttaa koko Suomen ulos lamasta.
Lindblom syyttää homekoulujen kritisoijia näköalattomuudesta ja kapeakatseisuudesta.
- Tässä ei nähdä metsää puilta, eli takerrutaan vain mahdollisiin terveyshaittoihin miettimättä suurempaa kokonaisuutta, Lindblom sanoo.
- Ongelman voi ymmärtää omin silmin, kun menee Helsingin keskustaan ja katsoo siellä näkyviä kerrostaloja. Keskusta on täynnä vanhoja jugend-taloja, jotka on rakennettu sata vuotta sitten ja jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa.
- Jos kaikki talot rakennettaisiin edelleen yhtä laadukkaiksi kuin nuo yli sata vuotta sitten tehdyt kerrostalot, ei meillä olisi enää rakennusalaa juuri lainkaan. Uusia taloja ei yksinkertaisesti kannattaisi rakentaa, koska vanhat talot ovat niin hyviä. Ja kun väestön kokokaan ei enää juuri kasva, ei senkään takia tarvittaisi uudisrakentamista.
Lindblomin mukaan homekoulut kertovat vain terveestä rakennemuutoksesta.
- Tämä täysin sama muutos on tapahtunut kaikilla muilla aloilla. Jos ostit 60-luvulla ladukkaan pikkutakin tai paidan, oli se niin kestävä, että sitä saattoi käyttää vuosikymmeniä. Nykyään vaatteet menevät käyttökelvottomiksi parissa vuodessa ja on ostettava uusia tilalle.
- 90-luvulla ostetut matkapuhelimet oli tehty kestäviksi. Monet käyttävät edelleen 20 vuotta vanhoja Nokian puhelimia, koska ne olivat niin luotettavia. Se on kuitenkin kulutuksen kannalta huonoa bisnestä ja siksi uudet puhelimet valmistetaan niin, että pienikin kolaus rikkoo vähintään lasin ja lopullisesti puhelimet hyytyvät 2-3 vuoden kuluttua ostamisesta. Kauppiaat ovat tyytyväisiä, kun kauppa käy ja kuluttajat ovat tyytyväisiä, kun heillä on tämän ansiosta aina uudet puhelimet, Lindblom kertoo.
- Tämä täysin sama kehitys ollut kaikessa tuotannossa kodinkoneista autoihin, joten miksi rakennustuotannon pitäisi olla poikkeus? Ei kenenkään pidä kärsiä hometalojen terveysongelmista, vaan kun talo homehtuu, pitää rakentaa uusi. Siten tämä maailma nykyään pyörii.
Jos puhelimet kestävät käytössä 2-3 vuotta, niin miten kauan koulun pitäisi kestää homehtumatta?
- Asun itse Espoon Tuominiemessä ja meidän naapurustossamme olevat Vitsilän koulu on täydellinen esimerkki koulun elinkaaresta. Se rakennettiin 1992 ja on nyt sisäilmaltaan siinä kunnossa, että oppilaat on siirretty tilapäiseen parakkikouluun ja koulurakennus määrätty purettavaksi. Koulun elinkaari oli siis tasan 25 vuotta eli neljännesvuosisata. Uskon, että alueen vanemmatkin ovat tilanteesta vain tyytyväisiä, että naapurustoon saadaan parissa vuodessa kokonaan uusi koulu.
Sinulla itselläsi on kouluikäisiä lapsia, ovatko hekin tuon homekoulun oppilaita?
- Eivät enää. Kun sisäilmaongelmat paljastuivat pari vuotta sitten, siirsin lapset yksityiseen kouluun. Kun Vitsilän uusi koulu joskus valmistuu, tulemme kyllä harkitsemaan paluuta sinne.
Ministerin näkemyksistä voi lukea tarkemmin täältä.
