Kuva: Mikko Räsänen
Frederik ryyppäsi ja tuhlasi kaikki rahansa perintöä myöten: "Olin 40-vuotiaana pennitön"
Laulaja Frederik on oppinut säästeliään elämäntyylin kantapään kautta.
Frederikin, 71, laulajauran menestyneimmät vuodet ovat olleet kosteita. Hän takoi hittejä ja tienasi suuret rahat perustettuaan oman Reetu Records -levy-yhtiönsä. Keikkakilometrit vaativat usein nollausta, eikä tähti säästellyt rahassa, kun sai jotain päähänsä.
- Artistiuran alkuvaiheessa bailasimme ja ryyppäsimme. Meillä oli hauskaa. Törsäsin 20 vuoden aikana kaikki rahani. Huomasin yhtenä päivänä, että olen kohta 40-vuotias artisti, eikä minulla ole penniäkään rahaa. Olin persaukinen. Ymmärsin, että se elämäntyyli on muutettava ja juomisen loputtava, toteaa mies suorakaiseen tapaansa.
- Kun minulla oli artistina paljon rahaa, saatoin mennä kapakkaan ja sanoa, että tarjoan koko baarille kierroksen. Siellä istui parikymmentä ukkoa, jotka ottivat heti konjakkia. Minä hullu menin ja tarjosin.
Kun Frederikin tili näytti hurjista tuloista huolimatta nollaa, miehen piti käydä läpi, mihin asioihin oikein oli rahojaan käyttänyt. Hän myöntää nyt, että osteleminen meni joiltain kohdin hieman yli.
- Ostin kalliita vaatteita ja teetin kaikenlaisia satiinipukuja ja kireitä housuja. Minulle eivät kelvanneet kaupan vaatteet, vaan ompelijat tekivät kalliita vaatteita. Ne maksoivat kymmeniä tuhansia markkoja siihen aikaan, sanoo artisti.
- Menin taksilla joka paikkaan. Illalla oli keikka Jyväskylässä, niin sain päähäni, että soitanpa tuosta taksin alle. Se maksoi tonnin.
Taksilla keikalle meneminen ei jäänyt yhteen kertaan, vaan tähti käytti varojaan mielivaltaisesti kulkien milloin helikopterilla, milloin lentokoneella Suomen toiselle puolelle.
- Olen lennellyt keikoille pienkoneillakin. Minulla oli Pudasjärvellä keikka ja menin Malmin lentokentälle. Yhdellä kaverilla oli siellä lentokoulu. Kysyin, onko yhtään vapaata konetta ja lentäjää. Se maksoi joku kolme tonnia ja jouduimme käväisemään Oulussa tankkaamassa siinä välissä koneen. Istuin penkillä kossupullo jalkojen välissä ja otin siitä vähän hörppyä samalla, kun katselin maisemia, muistelee Frederik.
- Helikopterilla olen lennellyt keikoille monta kertaa ja se oli 3500 markkaa tunti. Järjettömiä hintoja. Kerran lennettiin Kuusamoon vain katsomaan yhden kaverin 500 hehtaarin metsää ihan vain huvikseen. Oltiin metsän laidalla ja kaveri totesi siellä paikan päällä, että tästä se mun metsä nyt alkaa. Tulimme sen jälkeen takaisin Helsinkiin.
"Esiintyjällä ei ole montaa tosiystävää"
Frederikin keikkarutiineihin kuului tiukka siivu väkevää, jolla esiintymispelon sai pois. Ryyppääminen jatkui keikan jälkeen.
- Menin paikalliseen kapakkaan, missä paikkakunnalla milloinkin olin ja laitoin haisemaan. Jossain vaiheessa verottaja iski kimppuuni ja muistutteli maksamattomista veroistani. Olin kusessa. Siihen aikaan maksettiin joka paikassa pakka bruttona käteen, josta oli valtion rahaa 30-40 prosenttia. Elin siihen malliin, että jos oli mennyt pari tonnia, niin kohautin vain olkapäitäni ja mietin, että huomenna on keikka ja sitä tulee lisää.
Tähden ympärillä on ollut aina isokaveripiiri, suosion aikana siipeilijöitä riitti.
- Ympärilläni oli 30-40 siipeilijää. Elin kuin Olavi Virta aikanaan, poltin kaiken omaisuuteni. Kun juot viinaa, silloin ei olla köyhiä eikä kipeitä. Kun siipeilijöitä on tarpeeksi, et pysty enää erottamaan, kuka on se tosi kaveri. Osa odottaa vain, että maksat jonkun laskun pois. Kävi monesti niin, että he tilasivat juotavaa ja lasku tuotiin mulle. Todellisuudessa heistä ei ollut kuin muutama sellaisia oikeasti hyviä kavereita.
Harva tajuaa sen, ettei suositulla artistilla ole monia ystäviä. 71-vuotiaana Frederikillä on elämässään yhdestä kolmeen tosiystävää. He ovat ihmisiä, joilla voi kertoa kaiken ja joilta voi kysyä neuvoa.
- Minusta sellainen on tosiystävä, jolle voi sanoa, että sairastuin ripuliin eilen ja tuli paskat housuun. Ystäville voi kertoa sairaudet, intiimiasiat omasta elämästä ja ystävä voi ottaa kantaa ja antaa palautetta, olenko tehnyt jonkun asian kanssa väärin. He antavat neuvoja, kertoo mies.
- Tottakai mun lapset ovat mun tosiystäviä. Nyt olen kyllä valitettavasti pojan kanssa riidoissa jostain syystä. Hän ei enää soittele minulle - ne ovat näitä periaateriitoja. Lapset eivät kuitenkaan koskaan hylkää vanhempiaan. Olen auttanut heitä paljon elämässä eteenpäin.
"Haluan kuolla kotonani"
Menneisyydestään huolimatta Frederikiä pidetään nykyään viisaana rahamiehenä, koska hän on ottanut oppia menneestä ja kerännyt itselleen pienen omaisuuden.
- Olen saanut elämäni sellaiseen kuntoon, että olen ollut velaton jo kauan. Minulle on kertynyt pikkuisen omaisuutta vanhojen päivien varalle. En ole vanha vielä, olen vasta seniori, vinkkaa Reetu poikamaiseen tyyliinsä.
- On hyvä jättää vähän pätäkkää sivuun, jos menen joskus vanhainkotiin tai hoitokotiin. Jos lapset tai joku viehättävä neitokainen eivät sitten hoivaa minua. Siinä on vaihtoehdot, täräyttää mies.
Sitten hän vakavoituu - mutta vain osittain.
- Olen kyllä tosiasiassa sitä mieltä, että vanhusten pitäisi saada kuolla kotiinsa. Jos vaikka sairastun vakavaan tautiin, haluan kuolla kotonani. Minulla on sen verran rahaa, että palkkaan jonkun tytön hoitamaan minua - tai vaikka kaksikin. Joku, joka raapii mun selkää, hieroo mua ja vaihtaa mun vaipat. Sen pitää olla nätti tyttö, koska pidän kovasti heistä. Tervetuloa vaan, voi ilmoittautua jo valmiiksi.
"Bändit joivat takahuoneessa toistensa viinat"
Vaikka laulaja on saanut raha-asiansa kuntoon ajat sitten, alkoholi oli vielä viime vuosiin asti osa tähden arkea. Frederik muistelee käyttäneensä alkoholia vielä 2000-luvun alussa, kun teki enemmän festivaalikeikkoja.
- Kun kävin festareilla vielä 10-15-vuotta sitten, tärkeintä oli se keikkaraideri ja kuinka paljon siellä oli viinaa. Sopimukseen laitettiin, että kaksi pulloa jallua, kaksi pulloa valkoviiniä, kaksi pulloa punaviiniä, kaksi koria kaljaa, pyyhkeitä, miehen kokoinen peili, TV, voileipiä ja sänky, luettelee Reetu.
- Viinaa oli helvetisti ja sitä juotiin takahuoneessa. Nykyään festaripaikat ovat siistiytyneet paljon. Kukaan ei enää juo, enkä tiedä miksi. Onko koko rokkiporukka yhtäkkiä raitistunut?
Artistin mukaan soittoporukat tekivät toisilleen jäyniä festarikeikoilla.
- Muistan, että monta kertaa bändit joivat toisiltansa raidereita. Ainakin joillain festareilla Freud Marx Engels & Jung joivat pariinkin kertaan meidän viinat. Jokaisella oli oma tila, jossa oltiin ja siellä oli nimetty meidän vaatimat juomat. Oli hauskaa mennä sinne istuskelemaan ja juopottelemaan. Nyt tätä ilmiötä ei oikein enää ole.
Frederikin korkki meni kiinni pikkuhiljaa, kun hän tajusi festarikeikkojensa yhteydessä päässeensä eron jokaista artistia vaivaavasta esiintymisjännityksestä.
- Kolme vuotta sitten join vielä ennen keikkaa pari olutta, koska olin tehnyt niin pitkään vanhasta tottumuksesta. Joskus aikaisemmin lavalle meneminen nimittäin jännitti. Mietin, ettei se pari olutta haittaa. Aloin jossain vaiheessa vähentämään ja otinkin yhden oluen, ja lopulta en yhtään olutta. Tajusin, ettei esiintyminen enää jännitä lainkaan, iloitsee laulaja.
- Laitoinkin kokonaan korkin kiinni. Minulla on senkin jälkeen ollut pukuhuone täynnä viinaa ja raidereissa luki kossupulloja, mutta ne jäävät sinne juomatta. Nyt raidereissa on tilalla jaffaa ja hyvää ruokaa. En tarvitse viinaksia.
Frederikin artistiuraa lapsuudesta tähän päivään on käyty läpi kahdessa aiemmin julkaistussa artikkelissa.
Lue myös: Frederik härskistä imagostaan: Levy-yhtiö pakotti tunkemaan housuihin wc-paperirullan!
