Kuva: Janita Mutanen
Rikosmyyteissä puidaan Turun iskun terrorismimääritystä: 'Olisiko kantasuomalainen tekijä ollut terroristi?'
Rikosmyytit-podcastin juontajat toteavat, että jostain syystä Suomessa suhtaudutaan ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin hieman herkemmin kuin kantasuomalaisten.
Rikosmyytit-podcastin kuudennen jakson teema on terrorismi. Podcastin juontajat rikostoimittaja Heidi Holmavuo ja poliisin entinen rikostutkija Sami Sallinen keskustelevat jälleen suorasanaisesti muun muassa siitä, millaista terrorismia esiintyy eniten. Koko jakson voit katsoa alta tai Podplaysta.
Holmavuo kertoo heti jakson alussa, että Isis-terroristi- ja jihadistijärjestö värvää taistelijoikseen etenkin poikia, jotka ovat yksin saapuneet Suomeen alaikäisinä turvapaikanhakijoina. Holmavuo lisää, että tällä hetkellä nuorten itsensä mukaan kymmenet pojat pääkaupunkiseudulla harkitsevat liittymistä Isisiin.
- Olemme oikean pelon äärellä, Holmavuo toteaa heti perään.
Suurin osa suomalaisista pelkääkin terrorismia, ja Sallinen pohtii, mistä se saattaa johtua.
- Terrorismi pelottaa ihmisiä, koska se on niin vieras juttu. Tavalliselle kansalaiselle se on niin käsittämättömän hankala ymmärtää, että minkä takia joku syyllistyy järjettömään väkivallantekoon ja tappaa tuhansia ihmisiä, Sallinen lisää.
Juontajat pohtivat terrorismitekoja ja niiden määritelmiä tarkemmin ja ensimmäisenä heille tulee mieleen Turun puukotus vuodelta 2017.
- Turun puukotus luokiteltiin terroristiseksi teoksi ja varmasti osasyy siihen oli se, että puukottaja oli ulkomaalaistaustainen. Jos puukottaja olisikin ollut kantasuomalainen, niin olisiko se sitten ollut terroristinen teko? Holmavuo pohtii.
Juontajat toteavat, että jostain syystä Suomessa suhtaudutaan ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin hieman herkemmin kuin kantasuomalaisten. Tämän teorian äärellä Holmavuo vertaa sitä, miten suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi Turun puukotukseen ja kouluampumisiin täysin eri tavalla.
- Uskon, että jos kouluampumisten tekijöinä olisi ulkomaalaistaustaisia, niin ne luokiteltaisiin terroristisiksi teoiksi. Mutta kouluampujista lähinnä ajatellaan, että tekijät ovat syrjittyjä, koulukiusattuja tai he vain hakevat yhteenkuuluvuutta. Ja että nämä kyseiset asiat kiihottaisivat heitä näihin tekoihin. Terrorismissahan on ihan ne samat periaatteet taustalla, Holmavuo painottaa.
(kuva: Janita Mutanen)
Terroristin profiili ja määritelmä
Sallinen toteaa, ettei tällä hetkellä ole yksiselitteistä kuvausta terrorismille, vaan sen määritelmä vaihtelee eri puolilla maailmaa. Sallisen mukaan Suomen rikoslaissa terrorismi määritellään jotakuinkin niin, että se on toimintaa, joka sisältää väkivaltaa tai väkivaltaisia tekoja, jotka ovat kansainvälistä oikeutta vastaan.
- Katukielessä taas terrorismi mielletään usein uskonnolliseksi tai ideologiseksi väkivallan teoksi ja siihen vielä sotketaan väkivaltainen radikalisoituminen. Nämä kaksi asiaa menevät helposti keskenään sekaisin, Sallinen toteaa.
Hyvänä esimerkkinä Sallinen nostaa Elokapinan ja kouluampumiset, jotka eivät ole Suomen määritelmien mukaan terroristisia tekoja, vaan väkivaltaisuuden radikalisoitumista. Juontajat keskustelevat myös siitä, että vaikka ennakkoluulot ja määritelmät antavat toisenlaisen kuvan, niin terroristille, tai tyypilliselle kouluampujalle, ei ole mitään määriteltyä profiilia.
- Kyseessä on ryhmä varsin erilaisia ihmisiä. Kun aihetta on tutkittu, niin on päädytty sellaiseen lopputulemaan, että terroristisia tekoja tekevät ihmiset ovat kuitenkin hyvin tavallisia ihmisiä, jotka ovat viettäneet hyvin tavallista elämää. Heillä ei ole ollut taloudellisia vaikeuksia, vaan näennäisesti heidän puitteensa ovat olleet kunnossa, Holmavuo avaa.
Sallinen toteaakin, että terrorismin solut rakentuvat samalla tavalla kuin jengi- tai rikollisporukat: eli halusta kuulua johonkin ryhmään. Sallinen kertoo, että muun muassa tätä ihmispsykologiaa rikollisryhmät hyödyntävät Isisin lailla, kun he haluavat saada lisää jäseniä jengeihinsä.
- Sitten kun miettii tätä ryhmien värväystunnelmaa, niin he tietävät tasan tarkkaan, kuinka ihminen toimii. He hakevat ihmisiä, jotka ovat irrallaan yhteiskunnasta, ja jotka eivät koe yhteenkuuluvuutta mihinkään. Koska tällöin on helppo saada se tartuntapinta siihen omaan ideologiaan, Sallinen toteaa.
- Se on inhimillistä, että haluamme kaikki tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ja haluamme kuulua johonkin. Se onkin pelottavan helppoa, miten meidät pystytään värväämään johonkin, Sallinen lisää.
(kuva: Janita Mutanen)
Voice.fi, Podplay, Radio Nova, Iskelmä ja Radio City ovat kaikki osa Bauer Mediaa.
Lue myös: Miksi moni nuori liittyy rikollisjengiin? Poliisin entinen rikostutkija vastaa suorasanaisesti
