Kuva: shutterstock
Tarvitseeko tavallinen liikkuja lenkeille lisäenergiaa? Laillistettu ravitsemusterapeutti antaa selkeät ohjeet
Energiageelit, urheilujuomat ja energiakarkit näyttävät kuuluvan nykyliikkujan perusvarusteisiin, mutta tarvitseeko tavallinen lenkkeilijä niitä oikeasti vai onko kyse vain markkinointikikasta?
Jos katsoo sosiaalisesta mediasta lenkkeilyyn liittyvää materiaalia, ei sen perusteella enää nykyään lähdetä lenkkipolulle pelkillä lenkkareilla ja vesipullolla.
Lyhyemmilläkin lenkeillä on mukana urheilujuomia, energiageelejä, erilaisia patukoita ja karkkeja ja jopa energiajuomia – ja tuotteista puhutaan kuntoilijan välttämättöminä apureina.
Mutta tarvitseeko tavallinen liikkuja todella näitä kaikkia lenkeille vai onko kyse pelkästään tehokkaasta markkinoinnista?
Laillistettu ravitsemusterapeutti Jaakko Mursu selventää, missä tilanteissa lisäenergia voi olla tarpeen. Kuitenkin ennen kuin edes puhumme lisäenergiasta, muistuttaa Mursu lenkkeilijän tärkeimmästä apurista: normaalista ruokailusta.
Jotta lenkillä ja arjessa jaksaa, on syötävä riittävästi. Mikään lenkillä nautittu lisäenergia ei korvaa normaalin ruokailun tärkeyttä, eivätkä energiageelit ole ruokavalion korvike.
– Kun mietitään jaksamista ja kunnon kehittymistä, on riittävästi syöminen se kaikken tärkein seikka, sanoo Mursu.
Hän peräänkuuluttaa erityisesti hiilihydraattien riittävän saannin perään. On ollut jo pidempään trendinä vältellä "hiilareita". Ja kun jaksamisessa tulee haasteita, voi syyllinen löytyä juuri riittämättömistä hiilihydraateista.
– Yllättävän paljon kohtaan tilanteita, joissa pohditaan jaksamattomuutta ja samalla syöminen on vain liian kevyttä.
Liikunnassa energianlähteinä käytetään hiilihydraatteja ja rasvoja. Mursu kuvailee hiilihydraatin olevan energianlähde, jonka varastot täytyy täyttää.
– Myös kevyt liikunta kuluttaa hiilihydraatteja energianlähteinä. Kevyelläkin lenkillä kuntoilijalla noin puolet energiasta saadaan rasvoista ja puolet hiilihydraateista. Kun mennään kovempaa, korostuu hiilihydraattien rooli.
Näiden lisäksi on huolehdittava riittävästä proteiinin saannista ja nesteestä.
Milloin tavallinen kuntoilija tarvitsee lenkeille lisäenergiaa?
Nyrkkisääntönä pidetään usein, että alle 1–1,5 tunnin lenkeillä ei lisäenergiaa tarvita. Tälle ajalle riittää pelkästään neste, eikä välttämättä tunnin lenkillä edes sitä tarvita.
Vaikka kyseinen nyrkkisääntö on olemassa, tarkastelee Mursu tarvetta mieluummin yksilön jaksamisen kautta.
– Varsinkin aloittelevalla kuntoilijalla voi jo alle tunnin lenkillä alkaa meno hiipumaan. Silloin jaksamista voi parantaa jollain syötävällä tai juotavalla, josta saa energiaa. Kun kunto alkaa paranemaan, ei lisäenergiaa ehkä lyhyemmillä lenkeillä enää tarvita.
Kun lenkit kestävät 1,5–2 tuntia, hyötyy suuri osa kuntoilijoista Mursun mukaan lisäenergiasta. Kuitenkin myös pidemmillä lenkeillä Mursu neuvoo kuuntelemaan omaa kehoa.
– Pidemmillä lenkeillä täytyy kuulostella, miltä toinen puolikas lenkiltä tuntuu. Löytyykö enää paukkuja vai ei? Jos paukut riittävät, ei lisäenergiaa välttämättä tarvitse.
(kuva: Shutterstock)
Mistä lisäenergia kannattaa lenkeillä ottaa?
Esimerkiksi pyöräillessä on helpompi kuljettaa naposteltavaa mukana kuin lenkillä. Juostessa syömisen täytyy olla jotain pientä ja kätevää eli esimerkiksi juuri juoksemiseen suunniteltuja tuotteita, jotka tuovat energiaa.
– Harva lenkille voileipiä taittelee taskuun. Tärkeintä on saada energiaa ja erityisesti hiilihydraatteja. Urheilujuomat, geelit ja vauhtikarkit ovat juuri sitä, mitä kannattaakin nauttia. Ne ovat helposti sulavia ja lenkin tiimellyksessä helposti nautittavia.
Jos kuitenkin taskuihin mahtuu, voi energian nauttia myös muista tuotteista. Jokainen voi etsiä itselleen sen maistuvimman ja kätevimmän tavan saada energiaa lenkillä.
– Lenkeiltä ei ole tarve tulla raahustamalla kotiin. Kuntoilijan kannalta on tärkeintä, että homma pysyy kivana. Syöminen ei mitenkään pilaa lenkkiä, vaikka osa sitä pelkääkin. Tehty lenkki kehittää aina kuntoa.
Kun lenkki kestää 1,5–2 tuntia, on juominen tärkeää.
– Perus lenkillä suurin osa selviää yllättävän pienellä määrällä nestettä. Voisin sanoa pyöreästi, että puolesta litrasta ylöspäin tuntia kohden on hyvä määrä.
Tarvittavan nesteen määrä riippuu yksilöstä, ympäristöstä ja lajista.
– Kesällä hikoillaan enemmän kuin talvella ja kovassa vauhdissa enemmän kuin kevyessä. Kovassa vauhdissa tarve voi olla jopa juomapullo tuntia kohden.
Kuitenkin myös nesteen määrä riippuu täysin yksilöstä ja jokaisen on kuunneltava omaa kehoaan. Osa kuntoilijoista tykkää tehdä lenkit aina ilman nestettä, jolloin he juovat ennen ja jälkeen lenkin.
– Jos koet aidosti, että pystyt vetämään lenkin hyvin ilman nestettä esimerkiksi talvella, juoden ennen ja jälkeen lenkin, ei se kovin paljoa suoritukseen vaikuta nestetasapainon ollessa hyvä. 1,5–2 tunnissa voi jo tulla nestehukka, mutta se ehtii vaikuttaa vasta lenkin loppupuolella. Kyllä ilman nestettä selviää, mutta eri asia on, että onko se fiksuinta.
Myös urheilujuomien käytössä Mursu neuvoo kuuntelemaan omaa kehoa. Osa kuntoilijoista pärjää pelkällä vedellä, kun taas osa kokee urheilujuoman parantavan jaksamista.
– Urheilujuomien valitsemisessa tärkeintä on maku. Käytännössä muuten urheilujuomat ovat pitkälti sisällöiltään samoja.
Lue myös: "Aina se työntää naamaansa joka paikkaan" – mikä ajaa Esko Eerikäistä julkisuuteen?
