Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet lisääntyneet - moni pelkää, ettei ruokaan ole varaa
THL:n teettämässä korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta selviää opiskelijoiden toimeentulovaikeuksien lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana.
Toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevilla. Aiemman tutkimuksen perusteella 13 prosenttia opiskelijoista koki toimeentulonsa epävarmaksi ja niukaksi. Nyt kyseinen luku on noussut 19 prosenttiin.
Kyselyyn vastanneista 24 prosenttia ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan huonon rahatilanteen vuoksi. Myös 18 prosenttia kertoi joutuneen tinkimään lääkkeiden ostosta. Kyseiset kokemukset ovat tutkimuksen mukaan yleisempiä ammattikorkeakouluopiskelijoilla kuin yliopisto-opiskelijoilla.
Taloudellisten vaikeuksien takana taustatekijöitä
Tutkimuksen johtava tutkija Laura Kestilän mukaan taloudellisten vaikeuksien taustalla on useita tekijöitä.
- Korkean inflaation myötä nousseet kuluttajahinnat ja korot ovat vaikuttaneet usein pienituloisten opiskelijoiden arkeen ja toimeentulon riittävyyteen. Tilannetta ovat todennäköisesti pahentaneet asumisen tukiin kohdistuneet leikkaukset, ja ne vaikeuttanevat opiskelijoiden toimeentuloa entisestään jatkossa, Kestilä sanoo.
Opintolaina on monen opiskelijan turva, jota voi käyttää arjen välttämättömiin kuluihin. Lainan ottaminen voi kuitenkin Kestilän mukaan lisätä epävarmuutta taloudelliseen tilanteeseen. Epävarmuutta saattaa kokea etenkin, jos ei ole varmoja työllistymismahdollisuuksia heti koulusta valmistuttua.
Vaikka taloudelliset vaikeudet nousevat tutkimuksesta esiin, suurin osa opiskelijoista kokee päivittäisen elämänsä hyvin turvalliseksi. Miesten ja naisten välillä on havaittavissa pientä hajontaa, sillä 88 prosenttia miehistä kokee elämänsä turvalliseksi, naisista taas 79 prosenttia.
- Tulokset voivat kertoa esimerkiksi hyvinvoinnin ja toimeentulon vaikeuksista ja niihin liittyvistä huolista, erityisesti huomioiden viime vuosien monet kriisit, tutkimusprofessori Sakari Karvonen täsmentää.
Karvosen mukaan tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia yhteiskunnan kannalta.
- Tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi tulisi ainakin varmistaa, että nuorilla on riittävät puitteet vakaan arjen ylläpitämiseksi. On myös vahvistettava nuorten kykyä sietää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta, Karvonen summaa.
Tutkimukseen osallistui 3 600 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomea.
Lue myös: Työllisten määrän kehityksessä selvä sukupuolijakauma
Lue myös: Nuoruusajan ystävillä yllättävä vaikutus terveyteen
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos