Koomikko Köpi Kallio ei hätkähdä tilanteissa, jotka olisivat useimmille meistä kuin suoraan painajaisesta
Stand up – siinäpä laji, jonka kokeileminen tuntuisi useimmista meistä vähintäänkin kuumottavalta. Ihminen menee yksin yleisön eteen, tavoitteenaan lunastaa yksinkertainen, mutta sitäkin haastavampi lupaus: yleisö on saatava nauramaan.
Tämän vaikean lajin pariin viime vuosina on heittäytynyt koomikkona, entisenä radiojuontajana ja näyttelijänäkin tunnettu Juuso "Köpi" Kallio.
Kallio lähtee keväällä ensimmäiselle stand up –soolokiertueelleen, joka kantaa nimeä Huono suoritus. Esityksessään hän sukeltaa nykyhetken lisäksi lapsuuteen ja nuoruuteensa ja setissä tarkastellaan muun muassa traumoja, tunnetaitoja, epäonnistumista, suorittamista ja perhesuhteita. Nimi ei kuitenkaan ollut enne ainakaan lipunmyynnin suhteen, sillä kaikki kiertueen keikat myytiin loppuun vain muutamissa minuuteissa.
Vaikka Kallio ihastui lajiin jo nuorena, meni useita vuosia, ennen kuin haave urasta stand up –koomikkona toteutui. Miksi näin?
Syy on suhteellisen yksinkertainen. Radio-ura YleX:llä oli vienyt Kallion mukanaan ja yhteistyö Ville Eerikkilän kanssa poiki valtavan suosion. YleX:llä sai radion lisäksi myös käsikirjoittaa sketsejä ja näytellä niissä – kaikki oli sen verran hienosti, ettei uutta juttua pystynyt aloittamaan tuosta vain.
– Paine aloittaa joku täysin uusi sivupolku kasvoi omassa päässäni vähän liian isoksi, Kallio kertoo.
Onneksi universumi tuntui kuitenkin pikkuhiljaa puuttuvan peliin. Kun Kallio nähtiin pari vuotta sitten television puolella Laumassa ja Joonas Nordman Show’n Grillikaudella, herättivät vitsit muiden stand up –koomikoiden kiinnostuksen.
– Kun olin esittänyt omat roastini Joonas Nordman Show’n nauhoituksissa, kysyi stand up –koomikko André Wickström minulta, että olenko itse kirjoittanut kaikki läppäni. Sanoin, että kyllä ja hän vastasi, että minun pitäisi varmaan kokeilla stand uppia. Sanoin, että on se 15 vuotta tässä ollut mielessä, mutta elämä on työntänyt toisaalle, Kallio muistelee.
Ja eipä mennyt aikaakaan, kun Wickströmin lisäksi muutkin huomauttivat Kallion vitsien olevan selvää “lavamateriaalia”.
– Kun ohjelma tuli ulos ja jaoin siitä jotain klippejä somessa, niin stand up –koomikko Petri Hankonen laittoi minulle viestiä, että kiinnostaako stand up. Silloin ajattelin, että universumi yrittää joka paikasta viestiä minulle, että nyt on aika.
Kun Kallio ja Eerikkilä sitten ilmoittivat vuonna 2022 laittavansa radio-ohjelmansa pakettiin, tuntui tilalle tulevan rytinällä kaikenlaista uutta, kuten muun muassa pesti Putouksesta. Aika oli vihdoin kypsä.
Ensimmäisen stand up –keikkansa Kallio veti Tampereella pari vuotta sitten. Veto jännitti älyttömästi, mutta kaikki sujui hyvin.
– Mutta olin ihan valmistautunut ajamaan paluumatkalla auton johonkin liikenteenjakajaan, jos se olisi ollut ihan täysi kuolema, Kallio vitsailee.
Kun Kallio sitten aloitti stand upin tekemisen, ottivat ihmiset hänet lämmöllä vastaan. Moni oli kiinnostunut näkemään koomikon livenä, mutta tunnettavuus loi tietysti myös paineita.
– Se on paradoksi siinä mielessä, että stand up –komiikkaan kuuluu vahvasti se, ettei vitsejä voi opetella kotona, vaan ne pitää aina kertoa ihmisille treeniklubeilla. Silloin kun aloitin, jouduin miettimään aika paljon omia taitojani ja vähän myös pelkäämään – teki mieli sanoa ihmisille, että antakaa minulle sitten lupa myös epäonnistua tässä, Kallio muistelee alkuaikoja.
Kokemuksen myötä paineet ja jännitys ovat kuitenkin helpottaneet.
– Mutta kyllä edelleen uskon, että ihmisiä tulee vähän liian isoin odotuksin katsomaan mun keikkaa. Olen itse hyväksynyt sen, etten voi olla vastuussa heidän tunteistaan ja siitä, mitä he sitten odottivat Köpi Kallion komiikan olevan.
Vaikka Kallio onnistui keräämään laajan fanijoukon jo radio-uransa aikana, ei Suomen suhteellisen pieneen stand up –skeneen voinut saapastella henkseleitä paukutellen.
– Kyllä mä kuulin alkuun kautta rantain vähän sellaista, että nyt se Putous-äijä tulee tänne ja mitä helvettiä, hän muistelee.
Kallio kertoo myöhemmin ymmärtäneensä, että moni stand up -skenessä vaikuttava suhtautuu pienellä varauksella lajia testaileviin julkkiksiin. Aikojen saatossa stand upin pariin on eksynyt tunnettuja henkilöitä, jotka ovat ajatelleet lajin olevan läpihuutojuttu ja saaneet sitten huomata, ettei näin olekaan. Pelkkä tunnettuus ei siis todellakaan riitä – ei kollegoiden, eikä yleisön silmissä.
– Se, että ihmiset tietävät minut voi riittää keikan alussa sen viisi minuuttia, mutta sen jälkeen on pakko alkaa suorittamaan. Millään muulla ei ole lopulta väliä kuin niillä nauruilla, siinä mielessä se on raaka laji.
Kallio ei jäädy
Kuvittele tilanne: heität itsevarmuutta puhkuen vitsin porukassa ja jäät odottamaan naurunremakkaa, mutta saatkin vastaukseksi syvän hiljaisuuden. Tilannehan on pahimmillaan musertava, mutta kuinka kipeää se tekee stand up –koomikolle? Pystyykö Kallio pitämään pakkansa koossa, jos kukaan ei naurakaan?
– Uskon, että pystyn aika hyvin. Siinä on myös se koomisen kevennyksen mahdollisuus, mitä moni tekee. Eli jos kukaan ei naura, voi kommentoida sitä, ettei kukaan naura ja sitten ihmiset nauravat sille, hän vinkkaa.
Kallio ei ole vielä kertaakaan jäätynyt lavalla, mutta toisinaan tarinankuljetukset ja vitsit toki menevät sekaisin pään sisällä tai unohtuvat. Silloin on vain löydettävä tapoja palata taaksepäin tai keksittävä jotain lennosta.
– Mitä enemmän esiintyy ja niitä settejä pyörittää läpi, niin sitä paremmin osaa vauhdista paikata niitä tilanteita niin, ettei yleisö huomaa. Mutta se on mahtava pesukone, joka sun sisällä pyörii siinä kohtaa, kun huomaat, että ei saakeli enhän mä muista yhtään.
– Sitten on aina hyvä mennä juomaan vettä ja samaan aikaan miettiä, että mulla on nyt kaksi sekuntia aikaa saada se päähäni se seuraava juttu. Sitten tajuaa, että ahaa, nyt mä muistan mikä se oli ja sitten vain eteenpäin, hän naurahtaa.
Kallion mielestä on myös tervettä sanoa ääneen, jos kaikki menee päin honkia. Itseironia on hyvä lääke moneen tilanteeseen.
– Kun olimme Villen kanssa radio-uramme alussa, saimme kauhean paljon [neuvoja], että jos tietokone tai jokin leviää, niin pitää esittää, ettei mitään tapahdu. Me mietittiin, että miksi? Siitähän tulee nimenomaan hauskaa kun sanot, että nyt meiltä hajosi joku näyttö. Niistä on tullut ratkiriemukkaita hetkiä. Uskon, että lavalla on tismalleen sama juttu.
Perhekin komiikan kohteena
Räväkät vitsit ja puheenaiheet kuuluvat stand up -komiikkaan, mutta kaikki vitsit eivät tietenkään uppoa jokaiselle. Kallio ei kuitenkaan tunnu lähtökohtaisesti ottavan paineita siitä, millaisia aiheita hän lähtee sörkkimään tai mitä mieltä joku muu voi niistä olla.
– Olen joissain paikoissa joskus etukäteen miettinyt, että täällä ei välttämättä nyt mikään kuolema- tai uskontovitsi naurata, mutta kyllä olen sitten aina vain itsepintaisesti ne kertonut. Vaikka olen nähnyt etteivät ne aina toimi, niin olen samaan aikaan ajatellut, että tämä on minun komiikkaani ja haluan seisoa sen takana, hän perustelee.
Kallio tuntuu suhtautuvan komiikkaansa ylipäätään hyvin rationaalisesti. Hän ei esimerkiksi hirveästi mieti, millaisia mielikuvia hän luo itsestään tekemänsä komiikan perusteella. Jos joku jättää vaikka nauramatta, ei Kallio ota sitä itseensä tai pelkää, että muut ajattelevat hänen olleen mauton tai törkeä. Tärkeintä on, että tietää itse omat arvonsa.
– En varsinaisesti ota sitä mitenkään henkilökohtaisesti niin, että nyt nuo varmaan ajattelivat, että olen idiootti. Olen kuitenkin Porista kotoisin ja elänyt todella sarkastisen ja mustan huumorin säestämän elämän. Porissa kaikki on käänteispsykologiaa ja sarkasmia ja mulle se on tosi ymmärrettävää, jos kerron vaikka kavereilleni jonkun hyvän jutun, niin he sanovat joka tapauksessa, että se oli paska juttu, Kallio heittää.
– Se on varmaan asia mihin olen vain sopeutunut, koska en sitä kyllä mieti. Se voi olla myös ikäkysymys. 24-vuotias Köpi varmaan mietti enemmän sitä, mitä muut minusta ajattelevat, hän jatkaa.
Mielikuvista puheenollen, Kallio purkaa stand up -setissään myös perhesuhteitaan. Kallio on kyllä kertonut vanhemmilleen käsittelevänsä esityksessään myös perhettään ja keskustellut aiheista heidän kanssaan, mutta lupia hän ei ole kysellyt.
– Jos se on asia, joka on koskettanut elämääni eli on osa sitä, niin koen, että lapsena minulla on myös oikeus puhua niistä asioista, hän perustelee.
– Jos nyt joku ajattelee, että onko setissäni jotain halventavaa vanhemmistani, niin ei ole. Muutama aika törkeä vitsi on, mutta muuten se on enemmän sellaista tarinallista kuvaa, Kallio lisää.
Setissä valokeilaan Kallion perheestä pääsee etenkin hänen isänsä. Kallio avautuu esityksessä väleistä vanhempaansa ja setissä käsitellään muun muassa Kallion isän etäisyyttä lapseensa – lennokkaalla ja liioittelevalla tyylillä totta kai. Miettiikö Kallio, millaisia mielikuvia hän saattaa isästään ja perheestään välittää?
– En mieti. Jokainen niistä jutuista on vähän sellainen, että mietin nauraisiko isäni tälle. Ja jos se on mielestäni sellainen, niin yleensä kerron sen, hän toteaa.
Kallio myös luottaa yleisön kykyyn tulkita ja ymmärtää, mitkä asiat ovat liioiteltuja ja mitkä eivät.
– En ole ikinä yrittänyt maalata heistä mitään sellaista kuvaa, mitä he eivät varsinaisesti ole, hän sanoo vanhemmistaan.
Eikä huulenheitto perheenjäsenistä tule uutena asiana Kallion vanhemmille. He kyllä tietäväẗ poikansa liioittelevan tyylin. Parhaimmillaanhan tarkat ja rehelliset tarinat voivat toimia muistutuksena aikojen ja tapojen muuttumisesta sekä saada aikaan itsereflektointia vitsin kohteissa, kuten esimerkiksi isissä.
– Eivät he välttämättä aina ota sellaista lasten pientiä piikkiä huonolla, vaan he voivat jopa ajatella, että it's funny because it's true.
Lue myös: Sami Sykkö kertoo, miten hän lisää asuihinsa särmää: "Klassista kokonaisuutta on rikottava jollain"
Lue myös: Karri Koira kertoo nyt, miksi hänen toista albumiaan saatiin odottaa 12 vuotta