Kevätaurinko moninkertaistaa syöpäriskin - muista nämä asiat ajoissa
UV-säteilylle altistuminen on haitallisinta silloin, kun kalpea sisätyöntekijä heittää vaatteet yltään etelänmatkan tai kevään alkaessa ja lähtee uimarannalle nauttimaan auringosta täysin siemauksin. Totuttelu lämpöön ja aurinkoon kannattaa. Tällöin ihon luontaiset suojamekanismit, rusketus ja päällimmäisten ihosolukerrosten paksuuntuminen, ehtivät toimia ja suojata ihoa.
UV-säteily vaurioittaa ihosolujen DNA:ta. Mikäli DNA-vauriot eivät korjaudu tai korjautuvat väärin, DNA-ketjuun syntyy mutaatioita, jotka altistavat myöhemmin ihosyövän synnylle. Auringon säteilyn on arvioitu aiheuttavan Suomessa yli 70 prosenttia ihosyövistä.
Yleisimmät ihosyövät, joilla on selvä yhteys UV-altistukseen, ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja tummasolusyöpä eli melanooma.
Haitallisinta melanooman synnyn kannalta on ihon polttaminen, erityisesti alle 15-vuotiaana. Tästä syystä lasten suojaamiseen UV-säteilyltä kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota.
Ihon lisäksi myös silmät ovat herkät UV-säteilylle. Suuri määrä UV-säteilyä voi aiheuttaa silmän pintaosaan kivuliaan sarveiskalvon tulehduksen. Ilmiö tunnetaan kansan suussa lumisokeutena. Sen oireet – sidekalvon punoitus, valon- arkuus, lisääntynyt kyyneleritys ja roskan tunne silmässä – häviävät muutamassa päivässä jättämättä useinkaan pysyviä vaurioita.
Pitkäaikainen altistus UV-säteilylle aiheuttaa silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia. Koska mykiön solut eivät uusiudu, vaurio on pysyvä ja voi johtaa lopulta harmaakaihiin ja näön heikkenemiseen
Silmien suojaaminen on erityisen tärkeää lapsuusiässä, koska lapsen silmän mykiö päästää lävitseen enemmän UV-säteilyä kuin aikuisen ja UV-säteily voi tunkeutua verkkokalvolle asti rappeuttaen sitä. Myös kaihileikkauksen jälkeen voi verkkokalvolle päästä UV-säteilyä.
(Radio Nova, Suomen Säteilyturvakeskus)